Auton vahaus – suojaa ja kiiltoa maalipinnalle

Auton vahaus kannattaa tehdä kaksi kertaa vuodessa – syksyllä ennen talvea ja keväällä talven jälkeen. Ja tässä vahauksella tarkoitetaan ”kunnon” vahausta, jossa autovaha levitetään käsin auton pintaan. Automaattipesujen ohjelmiin sisältyvillä kuumavahauksilla ei ole mitään tekemistä oikean vahauksen kanssa.

Auton vahaus poistaa maalipinnalta muun muassa mikronaarmuja ja lisää kiiltoa. Näin maalipinnasta – ja samalla koko autosta – tulee paremman näköinen.

Autovaha muodostaa myös maalipintaa suojaavan kalvon, johon lika ei tartu yhtä helposti kuin vahaamattomaan pintaan. Kevät- ja kesäkaudella erityisesti auton konepeltiin alkaa tarttua hyönteisiä, jotka irtoavat helpommin vahan ansiosta. Säännöllinen auton vahaaminen myös vähentää auringonvalon aiheuttamaa maalipinnan haalistumista.

Auton vahaus syksyllä antaa puolestaan suojaa talven haasteellisia keliolosuhteita vastaan hylkimällä suolakuraa ja ehkäisemällä muun lian tarttumista sekä helpottamalla puhtaanapitoa ja vähentämällä naarmuuntumista esimerkiksi silloin, kun lunta harjataan pois auton päältä.

Auton pesu ennen vahausta kannattaa tehdä huolella – sen jälkeen ajoneuvo kuivataan. Auton esipesussa olisi hyvä käyttää aineita, joilla vanhat vahajäämät saa pois auton pinnasta. Myös piki ja lentoruoste pitää poistaa näitä tarkoituksia varten olemassa olevilla aineilla ennen auton vahaamista.

Jos auton pesee huolimattomasti, naarmuuntuu maalipinta vahattaessa ja toimenpiteestä on todennäköisemmin enemmän haittaa kuin hyötyä. Maalipinnalle jäänyt lika vaikuttaa myös autovahan tarttuvuuteen ja pysyvyyteen.

Auton vahaaminen itse vaatii osaamista ja asianmukaiset välineet. Autoa ei tulisi vahata suorassa auringonpaisteessa, jotta autovaha ei kuivu kiinni maalipintaan liian nopeasti. Olosuhteet eivät saisi myöskään olla pölyiset, ettei juuri pesty auto ehdi likaantua ennen vahausta.

Vahan voi levittää esimerkiksi sitä varten tarkoitetulla sienellä tai pienellä rievulla. Kovin laajaa aluetta kerrallaan ei kannata työstää, ettei autovaha ehdi kuivua liikaa ennen auton kiillotusta. Ensin kannattaakin levittää vaha katolle, mikäli se on kyseessä olevaan käsittelyyn soveltuvaa materiaalia. Tämän jälkeen kiillotetaan katto puhtaalla, kiillotukseen soveltuvalla liinalla. Sitten levitetään vaha konepeltiin, joka myös kiillotetaan ennen vahan levittämistä toisaalle jne.

Vahan levittämisessä pitää olla huolellinen, jotta sitä ei päädy auton muovi- tai kumiosiin. Esimerkiksi mustaan muovilistaan vaha jättää pitkäksi aikaa ikävän tahran, jonka poistaminen on haasteellista – ainakin ilman oikeita aineita. Osa materiaaleista saattaa jopa vaurioitua pysyvästi, jos niille menee vahaa.

Tietyissä tilanteissa voi olla jopa järkevää suojata näitä muovi- ja kumiosia esimerkiksi teippaamalla niitä suojaukseen ja kyseessä olevalle pinnalle soveltuvalla maalarinteipillä tai vastaavalla vahan levittämisen ja auton kiillotuksen ajaksi.

Noudata sekä auton vahauksessa että vahan säilyttämisessä kyseisen tuotteen ohjeita ja käytä puhtaita ja työhön soveltuvia välineitä.

Valtaosa autojen käsinpesuja tekevistä firmoista tekee myös vahauksia. Usein hinta on varsin maltillinen suhteutettuna työmäärään. Ammattilaisilla on myös käytössään ammattilaisaineet ja -välineet parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Se, päätyykö vahaamaan auton itse vai teettääkö homman jossain muualla, jää jokaisen itse ratkaistavaksi. Olennaista on, että auto tulisi huolellisesti vahattua kahdesti vuodessa.

Automaattipesujen kuumavaha ei korvaa auton vahausta käsin. Lähes poikkeuksetta joku kohta autosta jää automaattipesussa likaiseksi ja lian päälle suihkutettava kuumavaha ikään kuin liimaa lian entistä tiukemmin kiinni auton maalipintaan varmistaen, ettei auto puhdistu kunnolla seuraavassakaan pesussa. Jos autoa käyttää automaattipesussa, kannattaa siksi valita pesuohjelma ilman vahausta.