Suomi

Milloin onnettomuudessa on joku kuollut tai vaikeasti loukkaantunut, on onnettomuuteen osallisen ilmoitettava onnettomuudesta ensi tilassa numeroon 112 ja sitten poliisille. Jos onnettomuudesta on haittaa muulle liikenteelle, tilanteeseen liittyy epäselvyyksiä tai on sattunut hirvi-, peura-, suurpeto tai villisikavahinko, on tällöin myös syytä tehdä ilmoitus poliisille. Poliisille ei välttämättä tarvitse tehdä ilmoitusta, jos onnettomuuden osapuolet ovat onnettomuuden syistä ja syyllisyyskysymyksistä yksimielisiä, jos liikennevaurio on pieni, aineelliset omaisuusvahingot vähäiset tai onnettomuus ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja.

Jos omaisuutta on vahingoittunut eikä paikalla ole ketään, joka voi ottaa vastaan tietoja ja selvityksiä, onnettomuuteen osallisen on viipymättä ilmoitettava tapahtumasta vahinkoa kärsineelle tai poliisille.

Jos syyllisyys on epäselvä, pitää tallentaa vastapuolen ajoneuvon rekisteritunnus, omistajan ja/tai kuljettajan sekä mahdollisten todistajien yhteystiedot. Kumpikin osapuoli laatii oman vahinkoilmoituksensa omaan vakuutusyhtiöönsä. Jos vastapuoli on syyllinen, pitää tallentaa vastapuolen ajoneuvon sekä sen omistajan/kuljettajan yhteystiedot. Vastapuolen tulee tehdä vahinkoilmoitus omaan vakuutusyhtiöönsä. Jos olet itse syyllinen, pitää sinun antaa vastapuolelle omat yhteystietosi ja autosi tiedot. Täytä vahinkoilmoituslomake ja toimita se omaan vakuutusyhtiöösi. Vahingon kärsinyt voi hakea korvausta hänelle aiheutuneista vahingoista suoraan vahingon aiheuttajan vakuutusyhtiöstä.

Jos vahingon aiheuttaja on ulkomainen ajoneuvo, sen vakuutusyhtiötietojen ilmoittaminen nopeuttaa vahingon käsittelyä. Jos mahdollista, toimita kopio tai valokuva ulkomaisen ajoneuvon vihreästä kortista Liikennevakuutuskeskukselle. Kannattaa ottaa valokuvia vahingoista ja osallisista ajoneuvoista.

Vahinkoilmoitukseen liitetään mukaan kaikki asiakirjat, jotka selventävät vahinkoa (esim. poliisin tutkintailmoitus, mahdolliset valokuvat, jäljennös vihreästä kortista).

Liikennevakuutuslain 460/2016 mukaan vakuutusyhtiöllä on velvollisuus aloittaa korvauskäsittely seitsemän arkipäivän kuluessa asian vireille tulosta. Varsinainen korvauspäätös on annettava kuukauden kuluessa. Korvausvaatimus on esitettävä vakuutusyhtiölle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vahinkotapahtumasta.

Juomarahan antaminen ei ole tyypillistä Suomessa. Osin siksi, että tipit ovat veronalaista tuloa ja toisaalta siksi, että palvelumaksujen katsotaan kuuluvan hintoihin. Jos palvelu on ollut erittäin hyvää, voi laskun summaa pyöristää hieman ylöspäin ravintoloissa sekä takseissa.

Tieverkon pituus ja teiden viitoitus

Koko tieverkosto: 454 000 km
Valta-, kanta-, seutu- ja yhdystiet: 77 908 km
Yksityis- ja metsäautotiet: 350 000 km
Kuntien katuverkko: 26 000 km
Moottoritiet: 933 km
Moottoriliikennetiet: 136 km
Lossit: 61 (näistä 21 yksityisillä tiekunnilla)

Lähde: Tilastokeskus/Tietilasto 2020 (vuoden 2022 tilaston julkaisu on siirtynyt huhtikuulle 2024).

Liikenteellisen merkityksensä mukaan maantiet luokitellaan valtateiksi, kantateiksi, seututeiksi tai yhdysteiksi. Tiet viitoitetaan seuraavasti:

• valtatiet (1–39), palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä
• kantatiet (40–99), täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä
• seututiet (100–999), palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin
• yhdysteihin kuuluvat ne muut maantiet, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin tieluokkiin

Yhdysteistä merkittävimmät 4-numeroiset saattavat tapauskohtaisesti esiintyä viitoituksessa. 5-numeroisia ja mahdollisesti sitä suurempia numerosarjoja ei esiinny muualla kuin rekistereissä.

Edellä olevan numerointijärjestelmän lisäksi Suomessa on käytössä Eurooppa-tienumerointi (E8, E12, E18, E45, E63 ja E75).

Teiden kunto

Maanteistä 36 prosenttia on öljysorateitä (tai vastaavia), 35 prosenttia sorateitä ja 29 prosenttia kestopäällystettyjä teitä. Vuonna 2023 päällystetyistä teistä noin 8 800 km oli huonokuntoisia (17 %). Näistä noin 1 350 km oli pääteitä. Huonokuntoisia vähäliikenteisiä teitä on koko maassa. Sorateistä noin 2 800 km oli huonokuntoisia (10 %). Sorateiden huono kunto haittaa erityisesti kelirikkoaikoina keväisin ja syksyisin. Maantiesilloista noin 800 kpl on huonokuntoisia (5 %). Näistä pääteillä on noin 210 kpl. Siltojen kunnon heikkeneminen on kiihtymässä, joka näkyy erityisesti tyydyttäväkuntoisten siltojen määrän voimakkaana nousuna.

Lähde: Traficom / Tilastot / Maantieverkon kunto.

Maailman talousfoorumin vuoden 2019 raportin mukaan Suomen tiet ovat kunnoltaan 23. parhaimmat vertailtujen 141 maan joukossa (uudempaa raporttia ei ole pandemian vuoksi).

Maahantuloasiapaperit

Passi tai henkilötodistus

Matkustusasiakirjoja ovat passi ja henkilökortti. Schengenin sopimukseen kuuluvista maista Suomeen saapuvien matkustusasiakirjaksi riittää henkilökortti. Lapsella on oltava oma passi matkustamista varten. Pohjoismaiden välillä vallitsee vapaa liikkuvuus (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti). Pohjoismaiden kansalainen ei tarvitse matkustusasiakirjaa liikkuessaan muissa Pohjoismaissa. Henkilöllisyys ja jonkin Pohjoismaan kansalaisuus on voitava tarvittaessa osoittaa.

Viisumi

Schengenin sopimukseen liittyneet valtiot, eli Alankomaat, Belgia, Espanja, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro, ovat yhteisesti päättäneet siitä, minkä valtioiden kansalaisilta vaaditaan viisumi. Lisäksi kukin Schengen-valtio on päättänyt, mitkä matkustusasiakirjat kunkin valtion kansalaiselta hyväksytään maahan saavuttaessa. Viisumintarpeen Schengen-alueelle ja Suomen hyväksymät matkustusasiakirjat voi tarkastaa ulkoministeriön verkkosivulta.

Romania ja Bulgaria ovat osittain mukana Schengenin sopimuksessa 1.1.2024 alkaen. Meri- ja lentoliikenteessä ei ole rajatarkastuksia, jotka ovat edelleen voimassa maarajoilla.

Vihreä kortti

Voimassa. Vihreä kortti on pakollinen seuraavista maista tuleville: Albania, Azerbaidzan, Bosnia-Hertsegovina, Pohjois-Makedonia, Marokko, Moldova, Montenegro, Tunisia, Turkki ja Ukraina. Jos Suomeen saavutaan vihreän kortin sopimuksen ulkopuolisista maista, on rajalta ostettava rajavakuutus.

Israel ei ole mukana vihreän kortin sopimuksessa 1.1.2022 alkaen, Valko-Venäjä ja Venäjä 1.6.2023 alkaen ja Iran 1.1.2024 alkaen.

Ajokortti

Suomessa hyväksytään EU- tai ETA-valtiossa myönnetyt ajokortit sekä Pohjoismaissa myönnetyt väliaikaiset ajokortit eikä väliä ole sillä, onko henkilö turistina vai asuuko hän Suomessa vakinaisesti. Geneven ja Wienin tieliikennesopimuksiin liittyneissä maissa sekä Hongkongissa, Macaossa tai Taiwanissa myönnetyt ajokortit oikeuttavat ajamaan turistina Suomessa, jos kortin saaja on ollut ko. maassa pysyvänä asukkaana. Ajokortti tulee tällöin tarvittaessa esittää yhdessä kansainvälisen ajokortin tai luotettavan tahon tekemän suomen- tai ruotsinkielisen käännöksen kanssa. Muussa Suomen tunnustamassa valtiossa myönnetyllä A1-, A2-, A- ja B-luokkaa vastaavalla ajokortilla henkilö saa ajaa Suomessa turistina ollessaan. Tällöin ajokortin tiedot tulee olla latinalaisin kirjaimin tai sen mukana on oltava luotettavan tahon käännös suomen, ruotsin, norjan, tanskan, englannin, saksan tai ranskan kielellä. Lisäksi kaikkien ulkomaalaisilla ajokorteilla ajavien on täytettävä Suomessa voimassa olevat ajokortin ikä- ja terveysvaatimukset.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Tilapäisen oleskelun aikana kortilla saa lääketieteellisesti välttämättömän hoidon.

Rekisteröintitodistus

Rekisteröintitodistus on oltava mukana.

FIN-tunnus

Kansallisuustunnus tarvitaan, jos autossa ei ole virallisia EU-kilpiä.

Valtakirja

On suositeltavaa pitää autossa jonkinlaista kirjallista suostumusta, joka voi olla valtakirja tai vapaamuotoinen suostumus auton käyttöön.

Automatkailijan varusteet ja laitteet

Ensiapulaukku

Ei pakollinen.

Palosammutin

Ei pakollinen.

Heijastinliivi

Jalankulkijan on pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä asianmukaista heijastinta.

Moottoripyöräilijän suojakypärä

Moottoripyörän kuljettajan ja matkustajan tulee käyttää suojakypärää. Sama koskee kolmipyörää, nelipyörää, raskasta nelipyörää ja kevyttä nelipyörää, jota ei ole varustettu korilla tai turvakaarella. Myös mopolla, moottorikelkalla tai maastoajoneuvolla/traktorilla (varustettu ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella, mutta jossa ei ole koria eikä suojakaarta) ajettaessa tulee käyttää kypärää.

Turvavyöt

Turvavöitä pitää käyttää kaikilla istuinpaikoilla, joille turvavyö on asennettu.

Varoituskolmio ja hätävilkut

Varoituskolmio on pakollinen. Varoituskolmiota ei tarvitse käyttää taajamassa. Taajaman ulkopuolella kolmiota pitää käyttää, jos ajoneuvo on osittain tai kokonaan ajoradalla, ja paikka on sellainen, että se voi riittämättömän näkyvyyden vuoksi tai muusta syystä olla vaarana liikenteelle. Varoituskolmio on sijoitettava riittävän etäälle pysähtyneestä ajoneuvosta siten, että muut kuljettajat huomaavat varoituksen hyvissä ajoin.

Pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa saa käyttää suuntavalojen hätävilkkukytkentää, jos ajoneuvo on onnettomuuden, vaurion tai muun pakottavan syyn johdosta jouduttu pysäyttämään sellaiseen paikkaan, jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle. Hätävilkkukytkentää saa käyttää myös liikkuvassa ajoneuvossa varoittamaan muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta (Tieliikennelaki 51 §).

Lasten turvaistuimet

Kuljetettaessa henkilö-, paketti- tai kuorma-autossa lasta, jonka pituus on alle 135 cm, on käytettävä lasten turvalaitetta, jos ajoneuvossa on turvavyöt, tai lasten turvalaite on muuten ajoneuvoon asennettavissa. Käyttövelvollisuudesta voidaan poiketa taksiliikenteessä, eli lasta saa taksissa kuljettaa turvavyötä käyttäen muulla kuin etuistuimella. Kuitenkaan alle 3-vuotiasta ei saa koskaan kuljettaa ajoneuvossa ilman turvalaitetta. Linja-autossa lapsen on omalla istuinpaikalla istuessaan käytettävä istuinpaikalle asennettua turvavyötä tai lasten turvalaitetta. Lasta ei saa kuljettaa turvaistuimessa etuistuimella selkä menosuuntaan päin ellei turvatyynyä ole tehty toimintakyvyttömäksi.

Nopeusvalvontakamerat

Tutkanpaljastimet on kielletty lailla ja käyttämisestä tai edes autossa pidosta voi saada 20 päiväsakkoa. Lisäksi laite takavarikoidaan. Sen sijaan GPS-navigaattoreissa olevat turvallisuusvaroitukset sekä puhelinsovellusten liikennevalvontahälyttimet ovat sallittuja.

Kojelautakamerat

Kuvaaminen on sallittua julkisella paikalla, mutta laitteen käyttö ei saa haitata ajoneuvon hallintalaitteiden käyttöä tai muuten häiritä kuljettajan keskittymistä liikenteeseen.

Jos aikoo laittaa videon internettiin, kannattaa sumentaa rekisterikilvet ja henkilöt tunnistamattomiksi ennen kuvien julkaisemista. Kuvan julkaisua ei voi kieltää, jos kuva on otettu julkisella paikalla, mutta julkaisu voi olla rikos, jos se on omiaan aiheuttamaan vahinkoa ja kärsimystä kuvan kohteelle. Hyvien tapojen mukaista on kysyä kuvauksen kohteelta lupa ennen julkaisua.

European Data Protection Board / Ohjeet 3/2019 henkilötietojen käsittelystä videolaitteilla (29.1.2020),
esimerkki: jos asennetaan autokamera (esimerkiksi todisteiden keräämiseksi onnettomuuden sattuessa), on tärkeää varmistaa, että kamera ei kuvaa jatkuvasti liikennettä eikä lähellä tietä olevia henkilöitä. Jos niin ei tehdä, etu, joka koskee videotallenteiden saamista todisteeksi melko teoreettisessa liikenneonnettomuuden tapauksessa, ei voi oikeuttaa tätä vakavaa puuttumista kuvattujen henkilöiden oikeuksiin.

Lisätietoa Euroopan tietosuojaneuvoston verkkosivulla.

Schengen-maan sisärajan saa ylittää mistä tahansa, jos mukana ei ole tullattavaa tavaraa. Sisärajalla tarkoitetaan Schengen-maiden välisiä rajoja. Suomen, Ruotsin tai Norjan välisen maarajan saa siis ylittää mistä tahansa.

Jos ylittää rajan Norjaan ja mukana on tullattavaa tavaraa, pitää kulkea tullitoimipaikan kautta. Tullitoimipaikkoja ovat Kilpisjärvi, Kivilompolo, Karigasniemi, Utsjoki, Nuorgam ja Näätämö.

Ruotsin rajan saa tullattavankin tavaran kanssa ylittää mistä vain. Tässä tapauksessa on kuitenkin oltava itse yhteydessä tullitoimipaikkaan.

Rajanylityspaikat ovat joko kansainvälisiä tai tilapäisiä rajanylityspaikkoja. Tilapäinen rajanylityspaikka on avoinna sen mukaan kuin rajavaltuutettu tarkemmin määrää.

Kansainväliset maantieliikenteen rajanylityspaikat Venäjän rajalla pohjoisesta etelään:

• Raja-Jooseppi–Lotta (ma-pe 7.00–19.00, la-su 10.00–18.00)
• Salla–Salla (ma-pe 7.00–19.00, la-su 10.00–18.00)
• Kuusamo–Suoperä (8.00–19.00) *
• Vartius–Lyttä (7.00–21.00) *
• Niirala (Tohmajärvi)–Värtsilä (24 t/vrk)
• Imatra–Svetogorsk (24 t/vrk)
• Nuijamaa–Brusnitshnoje (24 t/vrk)
• Vaalimaa–Torfjanovka (24 t/vrk)

*) kesäaikana eri aukioloajat

HUOM. Kaikki maarajan ylityspisteet Venäjälle/Venäjältä on suljettu tilapäisesti, ainakin 14.4.2024 asti.

Kaikki Suomen rajanylityspaikat verkossa.

Tarvittavat asiapaperit

Kun muussa valtiossa kuin Suomessa vakinaisesti asuva yksityinen henkilö tuo Suomeen väliaikaisesti autoverotta omaan tarpeeseensa ajoneuvon, puhutaan ns. turistiautosta. Autoverollisiksi ajoneuvoiksi on laissa määritelty henkilöautot, pakettiautot, sellaiset linja-autot, joiden oma massa on alle 1 875 kg, moottoripyörät (L3- ja L4-luokat) sekä muut L-luokkaan luettavat ajoneuvot.

Ajoneuvon käyttö väliaikaisesti autoveroa suorittamatta on mahdollista seuraavin ehdoin (kaikkien ehtojen on täytyttävä):

• Ajoneuvon tuova henkilö asuu vakinaisesti muussa maassa kuin Suomessa.
• Ajoneuvo on muualla kuin Suomessa rekisteröity, ja rekisteröinti on voimassa.
• Ajoneuvon liikennevakuutus on voimassa Suomessa koko sen ajan, kun ajoneuvoa käytetään Suomessa.
• Ajoneuvoa saa käyttää enintään kuuden kuukauden keskeytymättömänä tai keskeytyvänä määräaikana 12 kuukauden ajanjakson aikana.

Turistin tai muun väliaikaisesti verotonta ajoneuvoa käyttävän henkilön on valvontatilanteessa osoitettava asiakirjoin, että hänellä on perusteet ajoneuvon käytön väliaikaiselle verottomuudelle. Häneltä voidaan esimerkiksi vaatia todistus pysyvästä asuinpaikasta ulkomailla.

Jos ajoneuvon tuoja oleskelee Suomessa yli 6 kuukautta, mutta tuojan vakituinen asuinpaikka on edelleen ulkomailla, voi hakea verottomalle käytölle lisäaikaa eli enimmäisajan pidentämistä. Lisäaikaa voi saada enintään 1 vuoden ajaksi.

Lisäaikaa on haettava Verohallinnolta hyvissä ajoin ennen kuin 6 kuukauden käyttöaika päättyy. Huomaa, että verottomaan käyttöaikaan ei voi hakea kahta peräkkäistä pidennystä. Ajoneuvoa voi käyttää verottomasti uudelleen aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua siitä, kun lisäaika on päättynyt.

Toisen omistaman ajoneuvon maahantuonti ja käyttö

Veroton käyttö päättyy, jos ajoneuvo myydään, vuokrataan tai muutoin luovutetaan muuhun kuin verottomaksi säädettyyn käyttöön taikka käytettäväksi muulle kuin sellaiselle henkilölle, jolla on autoverolaissa säädetty oikeus ajoneuvon verottomaan käyttöön (Autoverolaki 777/2020, § 43). Jos ajoneuvo luovutetaan edellä olevassa momentissa tarkoitetulla tavalla, ajoneuvon luovuttajan on ilmoitettava luovutuksesta Verohallinnolle.

Ajoneuvoa voivat käyttää sen tuojan lisäksi hänen ulkomailla vakituisesti asuvat perheenjäsenensä ja muutkin sellaiset henkilöt, jotka itse ovat siinä asemassa, että he olisivat voineet tai voisivat tuoda ulkomailta ajoneuvon väliaikaista käyttöä varten.

Suomessa vakituisesti asuva henkilö ja hänen samassa taloudessa asuva perheensä voivat käyttää yksityiskäyttöön maahantuomaansa ajoneuvoa veroa suorittamatta yhtäjaksoisesti enintään 14 päivän ajan yhden kerran kalenterivuodessa, jos ajoneuvo on rekisteröity toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Henkilön perheeseen kuuluvat hänen kanssaan yhteisessä taloudessa asuvat puoliso ja lapset.

Joissakin tilanteissa myös Suomessa vakinaisesti asuva henkilö voi käyttää ulkomaille rekisteröityä ajoneuvoa väliaikaisesti verotta. Autoverolaissa on eri tapausryhmiä, joissa voidaan soveltaa ajoneuvon väliaikaista verotonta käyttöä (§§ 36–41).

Suomessa ei ole maksullisia tunneleita tai siltoja.

Helsingin kaupunki selvittää keinoja liikennepäästöjen vähentämiseksi, esimerkkinä mainitaan mahdolliset ympäristövyöhykkeet. Liikenteen päästövähennykset vaikuttavat suuresti siihen, miten Helsinki saavuttaa ilmastotavoitteensa. Helsinki on tehnyt 2021 päätöksen laajentaa käveltävää keskustaa.

Turku haluaa olla hiilineutraali 2029. Keinoja voisivat olla esimerkiksi tienkäyttömaksut, ruuhkamaksut, nopeusrajoitukset, ympäristövyöhykkeet ja kaupungin läpiajon rajoittaminen.

Suomessa ei ole raskaan liikenteen ajokieltoja lauantaisin, sunnuntaisin tai juhlapyhinä.

Ruuhkautuvat tiet

Vuonna 2021 maanteiden pääväylillä esiintyi sujuvuusongelmia eli viikoittain toistuvaa ruuhkautumista 138 km:llä. Muilla pääteillä sujuvuusongelmia esiintyi 63 km:llä. Ruuhkautuvat tiejaksot ovat yleisimmin kaupunkien sisääntuloteitä tai kehäväyliä.

Eniten ruuhkautuvaa tiepituutta oli kantatiellä 50 (Kehä III) ja valtatiellä 9 Tampereen ja Oriveden välillä sekä Muuramen ja Jyväskylän välillä.

Muilla pääteillä sujuvuusongelmia esiintyi 63 km:llä. Eniten ruuhkautuvuutta on Helsingin seudun kantateillä 45 ja 51 ja valtatiellä 24 Lahti–Jämsä.

Lähde: Tieto.Traficom / Maanteiden pääväylien sujuvuusongelmat.

Kehä I on Suomen vilkasliikenteisin yleinen tie. Vilkkaimmilla kohdilla liikkuu keskimäärin 103 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Liikennemääristä on kartta verkossa. Valta-, kanta- ja seututeiden keskimääräinen vuorokausiliikenne löytyy sivuilta: Väylävirasto / Tietoa väylistä – Liikennemääräkartat. Kohdentamalla hiiren halutun tien kohdalle saa näkyviin tarkat liikennemäärät.

Liikennettä on paljon pääsiäisenä, juhannuksena ja jouluna. Juhannus on maanteillä liikenteellisesti vuoden vilkkainta aikaa. Juhannusliikenteen suurimmat liikennemäärät ovat valtatiellä 4 välillä Helsinki–Lusi, valtatiellä 5 välillä Lusi–Mikkeli, valtatiellä 6 välillä Loviisa–Utti, valtatiellä 9 välillä Tampere–Orivesi, valtatiellä 20 välillä Oulu–Pudasjärvi ja valtatiellä 22 välillä Oulu–Muhos.

TomTomin vuoden 2023 ruuhkaindeksin mukaan Helsinki on maan ruuhkaisin kaupunki (maailman kaupunkien tilastossa sijalla 49), Turku on toisen ruuhkaisin ja Tampere kolmanneksi. Helsinki ruuhkat ovat pahimmillaan työpäivinä iltapäivisin 15.00-16.00.

Lähde: TomTom.

Liikennetiedotus

Liikenteen asiakaspalvelu (Fintraffic, Väylävirasto ja ELY-keskus):

• Liikenteen asiakaspalvelu ja chat. Liikenteen asiakaspalvelu puhelimitse 0295 020 600 (arkisin klo 9–16).
• Välittömästi toimenpiteitä vaativat, turvallisuutta vaarantavat akuutit maanteiden ongelmat: Tienkäyttäjän linja, 24 h, p. 0200 2100 (pvm/mpm).

Fintraffic.fi-verkkosivuilla on ajantasaista tietoa häiriöistä tieliikenteessä ja lisäksi kelikamerat eri puolilta Suomea. Sivustolta löytyvät myös ajokeli, tiesääasemat sekä tietyöt. Saatavilla on myös Fintraffic Mobiili -sovellus, jolla saa reaaliaikaiset liikennetiedot.

Polttoaineet

Suomessa myydään 95- ja 98-oktaanista lyijytöntä bensiiniä sekä dieseliä kesä- ja talvilaatuna. Polttoainepumpuilla on merkinnät 95 E10 tai 98 E5.

Autokaasua (LPG) ei ole saatavilla.

Liikenteen polttoaineena käytetään Suomessa jonkin verran myös mm. maakaasua ja biokaasua. Suomessa on noin 40 kaasun tankkausasemaa, joilla myydään paineistettua maakaasua (CNG = compressed natural gas) ja/tai biokaasua (CBG). Lisätietoa (tankkausasemat/tankkausverkosto): autokauppias.fi-sivusto tai kaasuautoilijat.fi-sivusto.

Ensimmäinen vedyn tankkausasema on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2024.

Kevyen polttoöljyn tankkaaminen

On kiellettyä tankata kevyttä polttoöljyä dieselmoottorilla varustettuun ajoneuvoon tai käyttää bensiinikäyttöistä ajoneuvoa moottoribensiiniä lievemmin verotetulla polttoaineella. Laissa polttoainemaksusta (30.12.2003/1280) on säännökset, jotka koskevat seuraamuksia moottoribensiiniä tai dieselöljyä lievemmin verotettujen polttoaineiden käytöstä ajoneuvoissa. Kevyen polttoöljyn tankkaaminen dieselin asemesta on kiellettyä dieselmoottorilla varustettuihin henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autoihin, liikennetraktoreihin sekä moottoripyöriin tai muihin L-luokan ajoneuvoihin.

Huoltoasemat

Suomessa on vajaat 700 miehitettyä huoltoasemaa ja kylmäasemia jo yli 1 100 (tilanne 2022).

Huoltoasemien aukioloajat vaihtelevat, mutta pääsääntöisesti ne ovat auki aamuvarhaisesta kello 21:een. Kylmät automaattiasemat ovat auki 24 t/vrk. Pohjois-Suomessa on harva huoltamoverkosto, joten kannattaa tankata tilaisuuden tullen.

Sähköautojen lataus

Suomessa oli 8 508 AC-latauspistettä ja 2 739 DC-latauspistettä vuonna 2023 European Alternative Fuels Observatoryn mukaan. EAFO:n sivuilla on myös hintalaskuri sekä hinnoittelutietoja, joiden mukaan Suomessa julkisen AC-latauksen hinta on 0,38 €/kWh ja DC-latauksen 0,40 €/kWh.

Sähköautoilijat ry:n ylläpitää latauspisteiden perustiedot sisältävää sivustoa. Kartalta löytyy myös jonkun verran muiden Pohjoismaiden sekä Baltian maiden latauspisteitä. Sivustolta voi katsoa, mitä palveluntarjoajia on oman ajoreitin varrella ja hankkia sitten niiden latauskortit ja sovellukset. Muita apukeinoja latauspisteiden löytämistä varten ovat esim. PlugShare, ChargeFinder tai A Better Route Planner.

Suomessa toimivia isompia latausoperaattoreita ovat ABC-lataus, K-lataus, Lidl, Virta, Recharge, Neste, Ionity ja Tesla. Autoliitolla on oma latausverkosto, jonka latauspisteiden määrä kasvaa jatkuvasti. Autoliiton lataus.

Latauksen maksamiseen tarvitaan sovelluksia, vaikka myös maksukorteilla maksaminen alkaa yleistyä. EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriasetuksen (AFIR) soveltaminen alkaa 13.4.2024. AFIR-asetuksen on tarkoitus varmistaa, että maksamisesta tulee Euroopassa yhtenäistä ja yksinkertaista. Esimerkiksi 13.4.2024 alkaen on sen jälkeen perustetuissa uusissa latauspisteissä mahdollistettava lähimaksut luotto- ja pankkikorteilla.

Nopeusrajoitukset

Taajamassa:

• 20 km/t (piha- tai kävelykadut),
• 45 km/t mopedeille,
• 50 km/t muille ajoneuvoille

Ajoneuvo	Maantie	Moottoritie
Mopedi, kevyt nelipyörä	45	-
Moottoripyörä ilman perävaunua	80/100*	120
Moottoripyörä perävaunun kanssa (jos perävaunu on jousittamaton = 60 km/t)	80/100*	100
Henkilöauto tai pakettiauto ilman perävaunua	80/100*	120
Henkilöauto O2-luokan perä- tai matkailuvaunun kanssa	80	80
Henkilöauto tai pakettiauto, jossa jarruton O1-luokan perävaunu	80/100*	100
Retkeilyauto, matkailuauto
– enintään 3,5 tn **	80/100*	120
– yli 3,5 tn, kun täyttää tietyt ehdot	80/100*	100
Linja-auto, kun täyttää tietyt ehdot	80/100*	100
Linja-auto perävaunun kanssa tai ilman perävaunua	80	80
Kuorma-auto ilman perävaunua tai perävaunun kanssa	80	80
Kuorma-auto, jossa jarruton O1-luokan perävaunu	60	60

*) Yleinen nopeusrajoitus taajaman ulkopuolella on 80 km/t. Moottoriliikenneteillä ja tietyillä valta-/kantateillä saa ajaa 100 km/t, jos liikennemerkeillä näin osoitetaan.

**) Enintään 3,5 tonnin M1-luokan matkailuautolla sekä pakettiautolla saa ajaa tiekohtaisten nopeusrajoitusten mukaan, eli ajoneuvoilla olleet rakenteelliset nopeusrajoitukset 80 tai 100 km/t -rajoitukset ovat poistuneet 1.6.2020. Yli 3,5 tonnin matkailuauto on mahdollista muutoskatsastaa 100 km/t autoksi tietyin edellytyksin.

Suomessa on talviaikaan alennetut nopeusrajoitukset. Liikennevirasto päättää, milloin talvirajoitukset astuvat voimaan ja milloin ne päättyvät.

Suomessa on automaattisessa liikennevalvonnassa 1 085 kiinteää valvontapistettä, jotka kattavat noin 3 784 km tieverkosta. Poliisin verkkosivuilla on luettelot kiinteistä valvontapisteistä poliisipiireittäin.

Väistämissäännöt

Oikeanpuoleinen liikenne. Oikealta tulevaa on väistettävä, jollei toisin osoiteta. Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Autoilija väistää, kun pyöräilijä ylittää tietä autoilijan tullessa kärkikolmion takaa liikenneympyrään tai poistuessa liikenneympyrästä. Pyöräkadulla pyöräilijöille on annettava esteetön kulku ja ajonopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi. Pyörätien jatke (ajoradan ylityspaikka pyöräilijöille) merkitään tiehen valkoisilla katkoviivoilla vain, jos ajorataa ajaville on osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkeillä.

Kuva: ©liikennemerkkeja.fi / Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa

Kääntyminen oikealle punaisen liikennevalon palaessa on sallittu vain, jos erillinen vihreä nuolivalo palaa.

Liikenneympyrässä ajavilla on etuajo-oikeus vain, jos se on liikennemerkein osoitettu. Liikenneympyrästä poistuttaessa näytetään suuntamerkkiä, jotta muut tienkäyttäjät näkevät, missä kohtaa ajoneuvo aikoo poistua liittymästä. Vilkkua on käytettävä myös silloin, jos liittymän sisällä vaihdetaan ajokaistaa.

Raitiovaunuilla on etuajo-oikeus risteyksissä, ellei liikenteenohjauslaittein toisin osoiteta.

Promilleraja ­­­­

0,5 ‰.

Valomääräykset

Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on aina ajon aikana käytettävä ajovaloja tai huomiovaloja. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on ajon aikana käytettävä ajovaloja ja takavaloja, kun ajoneuvoa kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut. Etu- ja takasumuvaloja saa käyttää vain sumun tai rankan vesi- tai lumisateen aikana. Takasumuvaloja saa käyttää myös silloin, kun ajoviiman tiestä nostama lumi, pöly tai loka oleellisesti rajoittaa ajoneuvon näkymistä taaksepäin.

Nastarenkaat ja lumiketjut

Ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun, mutta myös muuna aikana, jos sää- tai keliolosuhteet sitä edellyttävät.

Helsingin kaupunki aloitti 2022 nastarengaskiellon kokeilun Lönnrotinkadulla Kampissa. Kielto käsittää Mannerheimintien ja Hietalahdenkadun välisen osuuden noin 900 metrin pituudelta. Kokeilu on vuonna 2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukainen, ja se kestää vuoteen 2025 asti. Tavoitteena on selvittää nastarengaskiellon vaikuttavuutta kitkarenkaiden yleistymiseen ja ilmanlaatuun. Kaupunki arvioi myös kiellon seurauksia, noudattamista ja tarkoituksenmukaisuutta. Kiinteistöille on mahdollista ajaa kokeilun aikana.

Talvirengaspakko

Jos sää tai keli edellyttää, on marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä, seuraavissa ajoneuvoissa:

1. kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin henkilöautoissa;
2. pakettiautoissa;
3. kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin erikoisautoissa;
4. moottoripyörissä, mopoissa, kolmipyörissä, nelipyörissä, raskaissa nelipyörissä ja kevyissä nelipyörissä;
5. edellä mainituilla ajoneuvoilla vedettävissä perävaunuissa, joiden luokittelu- tai kytkentämassa on yli 0,75 tonnia ja enintään 3,5 tonnia.

Vaikeissa olosuhteissa, kuten lumessa tai loskassa, renkaiden kulutuspinnan suositellaan olevan vähintään 5 mm.

Kokonaismassaltaan enintään 3500 kg:n henkilö-, paketti- ja erikoisautoissa talvirenkaaksi on 30.11.2024 saakka riittänyt rengas, jossa on M+S -merkintä (Mud and Snow). 1.12.2024 alkaen M+S -merkintä ei kuitenkaan enää riitä sellaisissa nastattomissa renkaissa, joita on tarkoitus käyttää talvirenkaina. Talvirenkaan pitää siis jatkossa olla joko nastarengas tai sitten siitä pitää löytyä 3PMSF-symboli, jossa on lumihiutale jäävuoren sisällä. Kyseessä on E-säännön mukainen lumipitomerkintä. Nastarenkaita saa käyttää jatkossakin, vaikka niissä ei kyseistä lumipitomerkintää olisi (aika usein kuitenkin on). Myös kitkarenkaita, joissa on M+S-merkintä, saa käyttää, jos renkaissa on lisäksi 3PMSF-merkintä.
Nastarenkaiden ja lumipitomerkinnällä varustettujen kitkarenkaiden lisäksi talvirenkaiksi kelpuutetaan myös ns. POR-merkinnällä (Professional Off Road) varustetut renkaat.

Henkilö- ja pakettiautojen lisäksi talvirenkaiden käyttövaatimus koskee myös mm. luokittelumassaltaan yli 750 kg perävaunua (O2-luokka), esimerkiksi matkailuvaunuja. Jos vetoautossa on nastarenkaat, tulee O2-luokan perävaunussa olla vähintään talvirenkaat, mutta niiden ei tarvitse olla nastoitetut. Jos taas tällaisessa perävaunussa on nastarenkaat, ei vetoautossa tarvitse olla nastarenkaita, vaan nastaton talvirengas riittää. Suomi siis sallii tällaisessa yhdistelmässä sekarengastuksen toisin kuin esimerkiksi Viro.

Luokittelumassaltaan yli 750 kg:n perävaunuissa (O2-luokka) käytettävissä nastattomissa talvirenkaissa lumipitomerkintä vaaditaan kuitenkin vasta 1.12.2029 alkaen.

Kuorma-autossa, linja-autossa ja kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnin henkilö- tai erikoisautossa sekä sellaisessa traktorissa, jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa pitää samana ajanjaksona käyttää vetävällä akselilla (lukuun ottamatta ohjaavia vetäviä akseleita) talvirenkaita, joiden urasyvyyden tulee olla vähintään 5,0 mm.

EU:n renkaiden tyyppihyväksyntäasetuksen (EU) N:o 458/2011 mukaan henkilöautossa edellytetään lähtökohtaisesti sellaisia renkaita, joiden nopeusluokka vastaa vähintään henkilöauton suurinta rakenteellista nopeutta. Asetus sallii poikkeuksen, eli alemmat nopeusluokat talvirenkaille, mutta huomauttaa, että ”jos ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus on kuitenkin suurempi kuin siihen asennettujen talvirenkaiden alinta nopeusluokkamerkintää vastaava nopeus, suurimman nopeuden varoitusmerkin, jossa ilmoitetaan asennettujen talvirenkaiden suurin nopeudenkesto, on oltava ajoneuvon sisällä ja sijaittava näkyvällä paikalla, jossa se on jatkuvasti kuljettajan helposti havaittavissa”.

Polkupyörien kuljetus

Ylimääräinen rekisterikilpi lisälaitteeseen

Jos normaali rekisterikilpi jää peittoon, esimerkiksi polkupyörien kuljettamisen vuoksi, pitää ajoneuvossa käyttää ylimääräistä rekisterikilpeä. Lisäkilven voi tilata rekisteröivällä katsastustoimipaikalla. Ylimääräistä kilpeä ei saa käyttää ajoneuvossa ilman rekisteritietoihin tehtyä merkintää lisäkilvestä. Väliaikaisen itse tehdyn tunnuksen voi kiinnittää ajoneuvoon kuitenkin tilauksen tekemisen jälkeen lisäkilven saapumiseen asti. Valmiin kilven voi noutaa tilauksen tehneeltä katsastustoimipaikalta. Lisäkilven hinta on yhteensä 30,90 euroa (yksittäiskilpi 6,90 € + poikkeus rekisterikilpien määrästä 24 €).

Lähde: Traficom /Ajankohtaista / Uutiset ja tiedotteet

Tieliikennelaki, 110 §: Jos kuorma ulottuu ajoneuvon takana yli 1,00 metrin ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle, on kuorman uloin osa merkittävä punaisella tai punakeltaisella, vähintään 300 millimetriä korkealla ja 300 millimetriä leveällä merkkilipulla. Pimeän tai hämärän aikana ja muulloinkin olosuhteiden sitä edellyttäessä on kuorman merkintään käytettävä takana punaista valoa taaksepäin näyttävää valaisinta ja punaista heijastinta.

Valtatie

Kantatie

Seututie

Muu maantie

Kehätien numero

Kiertotieopastus

Nopeusrajoitusalue

Matkailutie

Vähimmäisnopeus

Ajokaistojen yhdistyminen

Nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty

Keskusta

Suomessa viralliset matkailutiet on merkitty yhtenäisillä, ruskeapohjaisilla kilvillä, joissa on teiden nimet ja matkailutien omat tunnukset. Suomen matkailutiet ovat Revontultentie, Via Karelia, Sininentie, Vihreän kullan kulttuuritie, Taikayöntie, Hämeen Härkätie, Tervantie, Saariston rengastie, Kuninkaantie ja Pohjanlahden rantatie.

Suomen liikennemerkit löytyvät Väyläviraston verkkosivulta.

Esimerkkejä rangaistuksista:

Rikkomus	Sakko euroissa tai muu rangaistus
Ylinopeus
Jos nopeusrajoitus on 60 km/t:
- enintään 10 km/t	100
- yli 10 km/t mutta enintään 15 km/t	170
- yli 15 km/t mutta enintään 20 km/t	200
- 21 km/t tai enemmän	päiväsakkoja
- 48 km/t tai enemmän	oikeuden käsittely
Jos nopeusrajoitus on yli 60 km/t:
- enintään 10 km/t	70
- yli 10 km/t mutta enintään 15 km/t	140
- yli 15 km/t mutta enintään 20 km/t	170
- 21 km/t tai enemmän	päiväsakkoja
- 51 km/t tai enemmän	oikeuden käsittely
Rattijuopumus
- 0,5–1,2 promillea	- päiväsakkoja tai vankeusrangaistus enint. 6 kk*
- yli 1,2 promillea	- päiväsakkoja ** tai vankeusrangaistus enint. 2 v
Turvavyön käytön laiminlyönti (tai moottoripyöräilijän suojakypärän)	70
Matkapuhelimen käyttö ajon aikana	100
Liikenteen vaarantaminen	päiväsakkoja, 8–30 kpl,  törkeissä tapauksissa vapausrangaistus enint. 2 v

*) Rattijuopumustapauksissa määrätään myös ajokieltoa, jonka pituus saa olla enintään viisi vuotta.

**) vähintään 60 kpl

Päiväsakko

Suomessa on käytössä päiväsakkojärjestelmä. Päiväsakkojen vähimmäismäärä on yksi ja enimmäismäärä 120 kpl. Jos rikoksia on useita, enimmäismäärä on 240. Päiväsakon rahamäärä lasketaan nettotuloista. Nettotulo on se rahamäärä, joka henkilölle jää käteen, kun kuukausituloista vähennetään verot, pakolliset vakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksu. Nettotuloista vähennetään 255 euroa. Saatu rahamäärä jaetaan 60:lla. Jokainen alaikäinen lapsi vähentää lisäksi päiväsakon määrää 3 eurolla. Pienin päiväsakko on 6 euroa.

Uusi tieliikennelaki (729/2018) ei muuttanut päiväsakkojen määräytymisen tai määrien perusteita.

Internetissä on sakkolaskuri, jolla voi tarkistaa rangaistuksen määriä.

Liikennevirhemaksu

Tieliikennelaissa (729/2018) liikennerikkomusten seuraamukseksi tulivat 1.6.2020 alkaen tullut entisten rikesakkojen tilalle liikennevirhemaksut (20–200 €). Liikennevirhemaksu on hallinnollinen maksuseuraamus ja se määrätään hallintomenettelyssä sakkoa yksinkertaisemmin.

Esimerkkejä rikkomuksista, joista määrätään liikennevirhemaksuja: nopeuden ylitys enintään 20 km/t, turvavyön tai suojakypärän käyttämättä jättäminen tai matkapuhelimen käyttö ajon aikana. Mikäli rikkomuksia on useita, määrätään 40 euron liikennemaksukorotus ankarimmin rangaistavan rikkomuksen hintaan.

Liikennevirhemaksu on suoritettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu liikennevirhemaksujen ja rikesakkojen korottaminen ansiotason nousua vastaavasti vuonna 2025.

Ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu

Automaattisessa liikennevalvonnassa havaittuja tai muuten ajoneuvoa pysäyttämättä havaittuja tieliikennelaissa säädettyjä liikennerikkomuksia voidaan käsitellä ajoneuvokohtaisella liikennevirhemaksulla. Ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun tiedot sekä kasvokuvan näkee 12.6.2020 alkaen poliisin sähköisessä asiointipalvelussa.

Automaattisessa liikennevalvonnassa liikennevirhemaksusta vastaa ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava. Ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä on kuitenkin vastuusta vapaa, jos hän saattaa todennäköiseksi, ettei hän tehnyt liikennerikkomusta. Vastuusta voi vapautua ilmoittamalla, kenen käytössä ajoneuvo oli liikennerikkomuksen tekohetkellä taikka ilmoittamalla, että ajoneuvo tai sen rekisterikilpi on anastettu.

Oikaisun hakeminen liikennevirhepäätökseen

Liikennevirhemaksuun voi hakea kirjallisesti oikaisua maksun määränneeltä viranomaiselta 30 päivän kuluessa liikennevirhemaksun tiedoksiannosta. Viranomainen voi hylätä tai hyväksyä oikaisuvaatimuksen. Viranomaisen hylkäämästä oikaisusta voi hakea muutosta valittamalla toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen. Valituksen tekemisestä peritään 260 euroa, minkä menettää, jos häviää jutun.

Poliisilla on oikeus antaa liikennevirhemaksu tai päiväsakkoihin perustuva sakkovaatimus ja langettaa ajo-oikeuden haltijalle väliaikainen ajokielto paikan päällä. Sakko maksetaan pankkiin 30 vrk:n kuluessa. Syyttäjä määrää sakon teosta, josta on annettava yli 20 päiväsakkoa, tai teosta, joka ei kuulu esitutkintaviranomaisen toimivaltaan.

Poliisi voi määrätä liikenteeseen liittyvästä rikkomuksesta tai näpistyksestä enintään 20 päiväsakon sakkomääräyksen tapahtumapaikalla. Poliisi kysyy epäillyltä, tunnustaako hän teon ja hyväksyy sakkomenettelyn sekä luopuuko hän oikeudestaan suulliseen käsittelyyn. Jos niihin kaikkiin vastaa kyllä, menettää oikeutensa valittaa mihinkään.

Rangaistusten tallentaminen

Suomessa ei ole käytössä pistejärjestelmää, mutta rangaistukset tallennetaan. Jos kuljettajalle karttuu kolme liikennerikkomusta yhden vuoden aikana tai neljä rikkomusta kahden vuoden aikana, hänelle voidaan langettaa ajokielto. Laki liikenteen palveluista (V osa 2 luku 6 §) määrittelee, että rikoksia ja niihin liittyviä seuraamuksia koskevat tiedot on poistettava, kun ne ovat käyneet tarpeettomiksi. Liikennerikosten (esim. rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta) tiedot eli liikennerikosilmoitukset, -ratkaisut ja ajokieltoseuraamukset poistuvat pääsääntöisesti 5 vuoden kuluttua siitä, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Lähde: ajokortti-info.fi.

Ajokiellot

Kuljettajalle tai ajoneuvolle voidaan määrätä ajokielto. Ajoneuvolle voidaan määrätä ajo- tai käyttökielto. Ajoneuvoa koskevasta ajokiellosta on määräykset ajoneuvolain (82/2021) 198. pykälässä.

Ajoneuvon käyttämisestä sille asetetun ajokiellon tai käyttökiellon vastaisesti rangaistaan ajoneuvorikkomuksena sakolla.

Pysäköintivirhemaksu ja pysäköinnin valvontamaksu

Niin sanottuja parkkisakkoja on kahta tyyppiä.

a) Pysäköintivirhemaksut

Pysäköintivirhemaksu ei ole sakko, vaan hallinto-oikeudellinen maksu. Pysäköintivirhemaksun määrää poliisi tai lääninhallituksen määräämä kunnallinen pysäköinninvalvoja tai hänen alaisuudessaan toimivat pysäköinnintarkastajat.

Pysäköintivirhemaksu on 20 euroa. Mikäli liikennetiheys, paikoitustilojen niukkuus, pysäköintivirheiden määrä, liikenteen sujuvuus tai muut liikenteelliset syyt sitä vaativat, voi maksu olla korkeampi. Pysäköintivirhemaksun enimmäismäärä on 60 euroa, Helsingissä kuitenkin 80 euroa.

Pysäköintivirhemaksua tai rengaslukkoa koskevaan päätökseen voidaan vaatia oikaisua pysäköinninvalvojalta. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on kiinnitetty ajoneuvoon tai annettu muutoin tiedoksi. Pysäköinninvalvojan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen saa hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudessa. Valitusmaksu on 260 euroa. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä pysäköinninvalvojan päätös on tehty.

Jos ajoneuvo siirretään pois, kulut voivat olla useita satoja euroja. Pysäköintivirheen vuoksi voidaan autoon asentaa rengaslukko, jos ajoneuvolla on ennestään viisi maksamatonta pysäköintivirhemaksua. Lukosta aiheutuneet kustannukset vaihtelevat paikkakunnittain. Maksu määräytyy joko kunnan hyväksymän taksan tai poliisin osalta valtion maksuperustelain mukaisesti.

b) Valvontamaksut

Yksityiset yritykset määräävät valvontamaksuja yksityisillä pysäköintialueilla. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan pysäköinti yksityiselle alueelle muodostaa sopimuksen. Sopimusehdot on oltava selvästi esillä esimerkiksi opastetaulussa näkyvällä paikalla. Pysäköimällä ajoneuvon kuljettaja hyväksyy ilmoitetut pysäköintiehdot. Käytäntö on epävarmalla pohjalla, sillä Suomessa ei ole lakia, joka säätäisi yksityisestä pysäköinninvalvonnasta.

Tilapäinen yöpyminen asuinalueiden ulkopuolella on jokaisenoikeuksien nojalla sallittua, jos siitä ei aiheudu vahinkoa tai haittaa maan omistajalle. Jokaisenoikeudet ovat pohjoismainen erikoisuus. Oikeudet tunnetaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Tilapäisesti luonnossa majoittuva ei saa kuitenkaan häiritä kotirauhaa liikkumalla tai leiriytymällä liian lähellä asumuksia. Avotulen teko on kielletty.

Jokaisenoikeuksista lisää tietoa verkossa.

Maastoliikennelaissa sanotaan näin: Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa-alueella ilman maanomistajan tai -haltijan lupaa. Taajaman ulkopuolella moottorikäyttöisen ajoneuvon pysäyttäminen ja pysäköiminen tien välittömään läheisyyteen on sallittu, jos turvallinen pysäköinti sitä edellyttää eikä siitä aiheudu alueen omistajalle tai haltijalle kohtuutonta haittaa. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa on lain mukaan käytettävä maastossa niin, että vältetään vahingon ja haitan aiheuttamista luonnolle ja muulle ympäristölle.

SF-Caravan pitää yllä tiedostoa Suomen matkaparkeista (vrt. Saksan ”Stellplatz”), joissa voi yöpyä lyhytaikaisesti. Matkaparkit voivat olla maksullisia tai maksuttomia, ja niiden palvelut ovat leirintäalueita vaatimattomampia. Löydät matkaparkit leirintäoppaasta.

Suomen Leirintäalueyhdistykseen kuuluu noin 130 leirintäaluetta, jotka löytyvät www.camping.fi-verkkosivustolta. SLY:n jäsenalueilla on noin 28 000 caravan- ja telttapaikkaa, 15 300 vuodepaikkaa ja 3 500 mökkiä. Suomessa on käytössä Camping Key Europe -leirikortti.

Matkailuajoneuvojen kasetti-WC:t tai WC-säiliöt voi tyhjentää leirintäalueilla, joissain matkaparkeissa ja joillakin huoltoasemilla. Tyhjennyspaikkoja voi hakea esimerkiksi SF-Caravanin verkkosivuilla. Suodata palveluiden perusteella (esim. kemssan tyhjennys tai ajokaivo).

Matkailuautoilijoiden ja -vaunuilijoiden kaasupullot

Suomessa on käytössä erilaiset kaasupullojen kytkentäkierteet kuin muualla Euroopassa. Lisäksi Suomesta saa yleensä propaania, jota voi käyttää erittäin kylmissä lämpötiloissa. Butaani ei höyrysty alle –2 °C:n lämpötiloissa, joten sitä ei voi käyttää pienilläkään pakkasilla. Tästä syystä ulkomaalaisten leirintämatkailijoiden tulee joko hankkia Suomeen sopiva adapteri tai ostaa suomalainen kaasupullo.