Suomi

Milloin onnettomuudessa on joku kuollut tai vaikeasti loukkaantunut, on onnettomuuteen osallisen ilmoitettava onnettomuudesta ensi tilassa numeroon 112 ja sitten poliisille. Jos onnettomuudesta on haittaa muulle liikenteelle, tilanteeseen liittyy epäselvyyksiä tai on sattunut hirvi-, peura-, suurpeto tai villisikavahinko, on tällöin myös syytä tehdä ilmoitus poliisille. Poliisille ei välttämättä tarvitse tehdä ilmoitusta, jos onnettomuuden osapuolet ovat onnettomuuden syistä ja syyllisyyskysymyksistä yksimielisiä, jos liikennevaurio on pieni, aineelliset omaisuusvahingot vähäiset tai onnettomuus ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja.

Jos omaisuutta on vahingoittunut eikä paikalla ole ketään, joka voi ottaa vastaan tietoja ja selvityksiä, onnettomuuteen osallisen on viipymättä ilmoitettava tapahtumasta vahinkoa kärsineelle tai poliisille.

Jos syyllisyys on epäselvä, pitää tallentaa vastapuolen ajoneuvon rekisteritunnus, omistajan ja/tai kuljettajan sekä mahdollisten todistajien yhteystiedot. Kumpikin osapuoli laatii oman vahinkoilmoituksensa omaan vakuutusyhtiöönsä. Jos vastapuoli on syyllinen, pitää tallentaa vastapuolen ajoneuvon sekä sen omistajan/kuljettajan yhteystiedot. Vastapuolen tulee tehdä vahinkoilmoitus omaan vakuutusyhtiöönsä. Jos olet itse syyllinen, pitää sinun antaa vastapuolelle omat yhteystietosi ja autosi tiedot. Täytä vahinkoilmoituslomake ja toimita se omaan vakuutusyhtiöösi. Vahingon kärsinyt voi hakea korvausta hänelle aiheutuneista vahingoista suoraan vahingon aiheuttajan vakuutusyhtiöstä.

Jos vahingon aiheuttaja on ulkomainen ajoneuvo, sen vakuutusyhtiötietojen ilmoittaminen nopeuttaa vahingon käsittelyä. Jos mahdollista, toimita kopio tai valokuva ulkomaisen ajoneuvon vihreästä kortista Liikennevakuutuskeskukselle. Kannattaa ottaa valokuvia vahingoista ja osallisista ajoneuvoista.

Vahinkoilmoitukseen liitetään mukaan kaikki asiakirjat, jotka selventävät vahinkoa (esim. poliisin tutkintailmoitus, mahdolliset valokuvat, jäljennös vihreästä kortista).

Liikennevakuutuslain 460/2016 mukaan vakuutusyhtiöllä on velvollisuus aloittaa korvauskäsittely seitsemän arkipäivän kuluessa asian vireille tulosta. Varsinainen korvauspäätös on annettava kuukauden kuluessa. Korvausvaatimus on esitettävä vakuutusyhtiölle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vahinkotapahtumasta.

Juomarahan antaminen ei ole tyypillistä Suomessa. Osin siksi, että tipit ovat veronalaista tuloa ja toisaalta siksi, että palvelumaksujen katsotaan kuuluvan hintoihin. Jos palvelu on ollut erittäin hyvää, voi laskun summaa pyöristää hieman ylöspäin ravintoloissa sekä takseissa.

Tieverkon pituus ja teiden viitoitus

Koko tieverkosto: 454 000 km
Valta-, kanta-, seutu- ja yhdystiet: 77 908 km
Yksityis- ja metsäautotiet: 350 000 km
Kuntien katuverkko: 26 000 km
Moottoritiet: 933 km
Moottoriliikennetiet: 136 km
Lossit: 61 (näistä 21 yksityisillä tiekunnilla)

Lähde: Tilastokeskus/Tietilasto 2020 (vuoden 2022 tilaston julkaisu on siirtynyt huhtikuulle 2024).

Liikenteellisen merkityksensä mukaan maantiet luokitellaan valtateiksi, kantateiksi, seututeiksi tai yhdysteiksi. Tiet viitoitetaan seuraavasti:

• valtatiet (1–39), palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä
• kantatiet (40–99), täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä
• seututiet (100–999), palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin
• yhdysteihin kuuluvat ne muut maantiet, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin tieluokkiin

 

Yhdysteistä merkittävimmät 4-numeroiset saattavat tapauskohtaisesti esiintyä viitoituksessa. 5-numeroisia ja mahdollisesti sitä suurempia numerosarjoja ei esiinny muualla kuin rekistereissä.

Edellä olevan numerointijärjestelmän lisäksi Suomessa on käytössä Eurooppa-tienumerointi (E8, E12, E18, E45, E63 ja E75).

Teiden kunto

Maanteistä 36 prosenttia on öljysorateitä (tai vastaavia), 35 prosenttia sorateitä ja 29 prosenttia kestopäällystettyjä teitä. Vuonna 2023 päällystetyistä teistä noin 8 800 km oli huonokuntoisia (17 %). Näistä noin 1 350 km oli pääteitä. Huonokuntoisia vähäliikenteisiä teitä on koko maassa. Sorateistä noin 2 800 km oli huonokuntoisia (10 %). Sorateiden huono kunto haittaa erityisesti kelirikkoaikoina keväisin ja syksyisin. Maantiesilloista noin 800 kpl on huonokuntoisia (5 %). Näistä pääteillä on noin 210 kpl. Siltojen kunnon heikkeneminen on kiihtymässä, joka näkyy erityisesti tyydyttäväkuntoisten siltojen määrän voimakkaana nousuna.

Lähde: Traficom / Tilastot / Maantieverkon kunto.

Maailman talousfoorumin vuoden 2019 raportin mukaan Suomen tiet ovat kunnoltaan 23. parhaimmat vertailtujen 141 maan joukossa (uudempaa raporttia ei ole pandemian vuoksi).