Sähköauton kotilatausopas

Erot julkisen latauksen (DC) ja kotilatauksen (AC) välillä

Sähköauton lataus voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: julkiseen DC-lataukseen ja kotona tapahtuvaan AC-lataukseen.

• Julkinen DC-lataus: DC-lataus (tasavirta) on nopeaa, ja sitä käytetään yleensä julkisilla latausasemilla. Se mahdollistaa akun lataamisen hyvin nopeasti, usein 20–40 minuutissa, riippuen akun koosta ja latausaseman tehosta. DC-latauksessa latausasema syöttää virtaa suoraan akkuun.
• Kotilataus AC-virralla: AC-lataus (vaihtovirta) on hitaampaa, mutta se on yleisin tapa ladata autoa kotona. Kotilatauksen teho on yleensä 3,7–22 kW, ja se kestää useita tunteja mutta on ihanteellinen yön yli lataamiseen. AC-latauksessa auton sisälaturi toimii laturina ja lataa akkua.

Yleisimmät lataustehot ja kotona lataaminen

Kotona käytettävien latausasemien teho vaihtelee, ja yleisimmät tehot ovat 3,7 kW, 7,4 kW, 11 kW ja 22 kW. Sopiva latausteho riippuu kodin sähköliittymästä ja auton sisälaturista. Yleisimmät kotiin asennettavat latausasemat ovat enintään 22 kW:n tehoisia.

Hybridiautojen yleisin latausteho on 1×16 A eli 3,7 kW. Täyssähköautot on pääosin varustettu 3×16 A:n sisälaturilla, joka mahdollistaa 11 kW:n latauksen.

22 kW:n lataustehon saaminen kotiin vaatii vähintään 3×35 A:n sulakekoon, suositellusti tätäkin suuremman.

Pistorasiasta lataaminen

Vaikka useimpien sähköautojen mukana tulee laturi, joka mahdollistaa lataamisen tavallisesta pistorasiasta, tätä ei suositella pitkäaikaisratkaisuksi. Pistorasiasta lataaminen voi aiheuttaa tulipaloriskin ja laitevikariskin, erityisesti vanhemmissa rakennuksissa, joissa pistorasiat eivät välttämättä kestä jatkuvaa korkeaa virrankulutusta. Tavallisesta pistorasiasta ladatessa latausteho tulee aina rajoittaa enintään 8 A:n teholle.

Voimavirtarasiasta lataaminen

Voimavirtarasia (16 A tai 32 A) tarjoaa turvallisemman ja tehokkaamman latausvaihtoehdon kuin tavallinen pistorasia. Voimavirtarasiasta voidaan saada 11 kW:n tai jopa 22 kW:n lataustehoa. Voimavirtarasiaa ei suositella pitkäaikaislataukseen, mutta se on pistorasiaa varmempi tapa väliaikaislataukseen. Ennen rasian käyttöä tulee aina varmistua voimavirtarasian kunnosta ja varmistaa, että latausasema on tuettu eikä aiheuta roikkuessa vääntövoimaa voimavirtarasialle.

Latausaseman hinta vaihtelee laitteen tehon, ominaisuuksien ja asennuskustannusten mukaan. Tyypillisesti kiinteä latausasema maksaa 500–1500 euroa, ja asennuskustannukset vaihtelevat 300–1000 euron välillä. Korkealaatuiset ja monipuoliset latausasemat voivat olla kalliimpia, mutta ne tarjoavat enemmän ominaisuuksia, kuten etäohjauksen puhelinsovelluksella ja dynaamisen kuormanhallinnan.

Asennusprosessi

Latausaseman asentaminen vaatii pätevöityneen sähköasentajan, joka samalla tarkistaa kodin sähköjärjestelmän ja varmistaa, että se kestää latausaseman asennuksen ja käytön. Asennuksesta tulee tehdä mittauspöytäkirja. Asennus sisältää yleensä seuraavat vaiheet:

1. Esitarkastus. Sähköasentaja arvioi kodin sähköjärjestelmän ja varmistaa, että latausaseman asentaminen on mahdollista ja turvallista.
2. Latausaseman asennus. Latausasema asennetaan yleensä seinään tai erilliseen telineeseen. Asentaja kytkee laitteen kodin sähköjärjestelmään. Laitteen voi asentaa ulkoseinään tai autotalliin.
3. Kuormanhallinnan asennus (valinnainen). Dynaaminen kuormanhallinta voidaan asentaa, jotta latausteho säädetään automaattisesti kodin muun sähkönkulutuksen mukaan.
4. Testaus ja käyttöönotto. Asentaja testaa latausaseman toiminnan ja varmistaa, että se toimii oikein ja turvallisesti. Mittauspöytäkirja ja tarvittaessa sähkösuunnitelmien päivitys.

Asennusaika

Asennus kestää yleensä 2–8 tuntia riippuen kohteesta ja valitusta latausasemasta. Asennuksen suorittaa pätevöitynyt sähköasentaja, joka varmistaa, että kaikki turvallisuusvaatimukset täyttyvät.

Myytti 1: ”Voin ihan hyvin ladata sähköautoa normaalista pistorasiasta.”

Normaalin pistorasian käyttöä ei suositella pitkäaikaisratkaisuksi, sillä se voi aiheuttaa ylikuormitusta ja tulipaloriskin. Turvallisin tapa on käyttää kiinteää latausasemaa.

Myytti 2: ”Haluan tehokkaimman latausaseman, koska autossa on iso akku ja haluan ladata auton nopeasti.”

Latausaseman teho ei yksin määrää latausnopeutta, sillä myös auton oman sisälaturin teho vaikuttaa latausaikaan. Kotilatauksessa on yleensä riittävästi aikaa akun täyttämiseen auton seisoessa pihassa käyttämättä. 11 kW:n teholla tunnissa saa lähes 100 kilometriä ajomatkaa akkuun.

Myytti 3: ”Kodin pääsulakkeiden koko ei riitä sähköauton lataamiseen.”

Useimmissa omakotitaloissa pääsulakekoko (3×25 A) riittää sähköauton lataamiseen, kunhan huomioidaan muut sähkönkuluttajat. Dynaaminen kuormanhallinta voi auttaa tehostamaan latausta. 3×25 A:n sulakekoko mahdollistaa 11 kW:n latauksen.

Myytti 4: ”Sähköauton lataaminen on kuin bensa-auton tankkaus eli tyhjästä täyteen.”

Sähköautoa kannattaa ladata aina, kun se on pidempään paikallaan. Näin varmistetaan, että auto on aina käyttövalmis eikä tyhjästä täyteen lataamista tarvita välttämättä usein.

Sähköauton kotilataaminen on kätevä ja tehokas tapa varmistaa, että ajoneuvo on aina käyttövalmis. Oikean latausaseman valinta ja asennus takaavat turvallisen ja nopean latauksen. Turvallisin ja mukavin ratkaisu on kiinteä latausasema, joka sopii kodin sähköjärjestelmään ja varmistaa optimaaliset latausolosuhteet. Dynaaminen kuormanhallinta voi tehostaa latausta ja varmistaa, että kotisi sähköjärjestelmä kestää latauksen vaatimukset.