Mikkelin osasto

Auton päivän puhe 2.9.2023, Mikkeli / Lulu Ranne, liikenne- ja viestintäministeri

 

 

Hyvää Auton päivää hyvät kollegat, suomalaiset autoilijat.

 

Auto on se menopeli, jolla suurin osa meistä on tullut synnytyslaitokselta kotiin.

Auto on myös se, jonka kyydissä viimeinen keikka hoituu.

 

Auto on kiinteästi mukana lähes jokaisen suomalaisen arjessa.

Meillä on kotona kaksi keskihintaista ja keski-ikäistä autoa, toinen on dielsel vm 2014, ja sillä on ajettu 220 000 km. Toinen on bensa-auto vm 2015, jolla on takana 125 000km.

Autoja on ajanut 5/6 perheemme jäsenistä. Pienemmän auton kylkiä ja renkaita on kohdeltu monta kertaa kaltoin, mutta mitään pahempaa kolaria tai muuta vahinkoa autoille tai niiden kuskeille ei ole teillä tai parkkitaloissa sattunut. Olemme siis autoinemme suht tavallinen perhe, eikä autoilun arjesta etäänny onneksi liikenneministerinäkään.

 

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä täällä Suomessa oli vuoden 2022 lopussa 12,9 vuotta.

Auton romutusikä on meillä 22 vuotta, kun EU:n keskiarvo on 15 vuotta.

 

Tänä vuonna saatiin jo hallitusneuvotteluihin tietoja, että autokanta vanhenee edelleen. Uusien autojen kauppa ei käy. Tilauksia on tehty tänä vuonna noin puolet tavanomaista vähemmän. Ilmiö ei rajoitu Suomeen. Kiinassa sähköautojen tammi-maaliskuun myynti notkahti yli 30 prosenttia viime vuoden loka-joulukuuhun verrattuna. USA:ssa sähköautot kertyvät myyntivarastoihin, Euroopassa Volkswagen leikkaa sähköautojen tuotantoa.

 

Tammi-maaliskuussa autoja toimitettiin romutusjärjestelmään 20 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Autokannan uusiutuminen edellyttäisi noin 140 000 uuden auton ensirekisteröintiä vuosittain. Vuonna 2022 ensirekisteröitiin alle 82 000 uutta autoa. Voi olla, että ensi vuoden ensirekisteröintilukemat jäävät alle 60 000.

 

Moni haikailee edelleen hankintatukia, mutta niitä ei tältä hallitukselta ole tulossa. Tuet eivät ole oikeudenmukainen ja vaikuttava ratkaisu autokannan uudistamiseksi. Hankintatukea hyödyntäneet olivat Trafocomin selvityksen mukaan muuta väestöä ja muita uusia autoja ensirekisteröineitä varakkaampia. Heistä 57 % olisi hankkinut sähköauton ilman tukeakin. Vähävaraisia tuki ei auta, varakkaat eivät sitä tarvitse.

 

Ilmastotavoitteiden mukaan Suomessa tulisi vuonna 2030 olla 750 000 ladattavaa autoa. Tämä ei ole mahdollista ja vaikka epärealistinen tavoite saavutettaisiinkin, olisi Suomessa vuonna 2030 vielä noin 3 miljoonaa polttomoottorikäyttöistä autoa, traktoria ja moottorityökonetta, jotka pitävät yhteiskuntaa käynnissä. On epärealistista kuvitella, että sähkö voisi olla ainoa fossiilisia polttoaineita korvaava käyttövoima.

 

EU:n tai Suomen hallinnon tehtävä ei ole määrätä, mikä on tulevaisuuden autojen, traktoreiden tai työkoneiden toimintaperiaate tai käyttövoima. Hallitus on sitoutunut hakemaan teknologianeutraalisti parhaita teknistaloudellisesti kestäviä ratkaisuja, kuten kehittyneitä uusiutuvia ja synteettisiä kaasuja ja polttonesteitä.

 

Suomen miljoonien polttomoottoreiden käyttöä ei pidä tehdä mahdottomaksi. Sen sijaan on luotava puitteet markkinaehtoisesti kilpailukykyisille, puhtaille, fossiilivapaille ja kehittyneille uusituville tai synteettisille polttoaineille, joita voidaan käyttää polttomoottoreissa.

 

Autoilla pitää saada ja voida ajaa niiden käyttöiän loppuun. Päästöttömään tai vähäpäästöiseen pakottaminen ei ole vaihtoehto, vaan niihin siirtymisen pitää olla taloudellisesti ja teknisesti sopiva ratkaisu, sitten kun auto on vaihdettava.

 

Hallitus ei ole menossa autoilijan kukkarolle vaan päin vastoin.

 

Me kaikki tiedämme, että kun Suomen talous on kurjassa kunnossa. Me käännämme talouden suunnan, koska on pakko.

 

Suomi on Pohjolan alisuorittaja ja heikoin talous. Enemmistö Euroopan maista on onnistunut pienentämään velkasuhdettaan koronasta, Ukrainan sodasta ja muista kriiseistä huolimatta, mutta Suomessa se on vain kasvanut. Tähän päälle tulevat Suomen talouden muut haasteet: työn määrä ei kasva, tuottavuuden kehitys on heikkoa, väestö vanhenee, Marinin hallituksen SOTE-uudistus kaatuu syliin ja velanhoitomenot ovat vanhojen velkasyntien vuoksi räjähtämässä käsiin.

 

Niin suuria säästöjä, että talous saataisiin niillä tasapainoon yhden vaalikauden aikana, ei ole mahdollista tehdä romuttamatta suomalaisten arkea. Kokonaisveroasteen nosto ei myöskään ole ratkaisu. Hallitus onkin valinnut talouspolitiikan, joka säästää ja vahvistaa Suomea tasapainoisesti, vaikka se sisältää myös kipeitä päätöksiä. Velkaa joudutaan vielä ottamaan, mutta hallitus kääntää valtion talouden selvästi tasapainoisempaan suuntaan, kohentaa taloutta ja taittaa julkisen velkasuhteen kasvun.

 

Menoja alennetaan asteittain koko vaalikauden ajan, jonka tuloksena julkinen talous vahvistuu kuudella miljardilla eurolla. Tästä summasta suoria säästöjä on neljä miljardia ja niitä toteutetaan etupainotteisesti ja laaja-alaisesti. Me kannustamme ja velvoitamme työntekoon ja yrittäjyyteen, siihen, että kukin rakentaa Suomea oman kykynsä ja voimiensa mukaan.

Kevennämme työn verotusta 500 miljoonalla eurolla, painottaen pieni- ja keskituloisia. Verot kevenevät lähes yhdellä prosenttiyksiköllä 20 000–25 000 euron vuosituloilla. Kotitalouksien ostovoimaa vahvistetaan keventämällä liikkumisen verotusta. Liikennepolttoaineiden verotus alenee 160 miljoonalla vuoden 2024 alusta.

 

Myös johtamani liikenne- ja viestintäministeriö virastoineen osallistuu säästötalkoisiin ja Suomen rakentamiseen. Olemme aikaisempaa tarkempia rahojen käytössä kautta linjan.

 

Laskemme investointirahoitustasoa hallituskauden aikana 720 miljoonalla eurolla. Toisaalta me toteutamme lähes kolmella miljardilla liikenneinvestointeja, joilla rakennetaan koko Suomeen kasvun edellytyksiä. Painotamme teiden kunnon ja turvallisuuden parantamista sekä elinkeinoelämän tarpeita. Tiestön korjausvelan taittaminen ja kasvun pysäyttäminen on keskeinen päämäärämme. Investoimme väyläverkon kehittämiseen 1,6 miljardia euroa, josta 0,52 miljardilla taklataan korjausvelkaa ja parannetaan turvallisuutta. Investointeja ei rahoiteta velkaa paisuttamalla vaan myymällä valtion omaisuutta.

 

Meidän velvollisuutemme on tervehdyttää julkista taloutta, karsia tuhlailua ja vahvistaa Suomea. Urakka on valtava, mutta välttämätön, jotta Suomi olisi turvallinen ja hyvä myös tuleville, maatamme rakentaville sukupolville. Hyvä autoilijoille, työtä tekeville ja yrittäjille. Niin hyvä, että meillä on varaa huolehtia heikoimmista ja tulevista, Suomen rakentavista sukupolvista.

 

 

LVM on käärinyt hihat ja aloittanut paitsi osaltaan talouskurinpalautuksen, myös työt sujuvan ja turvallisen liikenteen eteen.

 

Meillä on valmistelussa mm taksilain korjaussarja, julkisen liikenteen tehostamistekoja, liikenneturvallisuuden parantamispaketti ja 1,6 miljardin väylien, teiden, siltojen, vesiväylien kehittämis- ja korjausohjelma. Tästä yli puoli miljardia pistetään routavaurioiden ja muuten huonossa kunnossa olevien teiden ja siltojen korjausvelan taittamiseen.

 

Jokaiseen maakuntaan, tänne Etelä-Savoonkin on tulossa routavaurioiden korjausta ja liikenneturvallisuuden kohentamista. Investointien tärkeysjärjestystä ja aikataulua lyödään lukkoon syksyn budjettiriihessä.

 

Vielä liikenneturvallisuudesta.

Vaikka liikennekuolemat ovat täällä Suomessa puolittuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, kuoli tieliikenteessä viime vuonna 196 ihmistä.

196 tragediaa.

196 elämää, joiden ei olisi vielä pitänyt päättyä.

Liikennekuolemien määrä on suhteessa väkilukuun yli 1,5 kertaa enemmän kuin Ruotsissa tai Norjassa.

 

58% näistä tragedioista tapahtui henkilöautoissa.

Terveydenhuollon tietoon tuli vuonna 2021 439 vakavasti loukkaantunutta.

Kaiken kaikkiaan loukkaantuneita on vuosittain 3500-4000.

 

Hallituksella ja koko Suomella on yhteinen tavoite, jota kohti meidän kaikkien pitää mennä: nolla liikennekuolemaan vuonna 2050.

Tavoite ei ole mahdoton, mutta se on kova, kun se toteutuu. Se on maailmanennätys.

Se on niin kova, että siinä tarvitaan meitä kaikkia.

 

Me ministeriössä tulemme tekemään parhaamme maailmanennätyksen saavuttamiseksi. Me parannamme turvallisuutta korjaamalla väyliä, vaatimalla kuskeilta ajotaitoa, valvomalla ja säätämällä turvallisuutta lisääviä lakeja. Me tulemme tekemään aikaisempaa enemmän ja parempaa yhteistyötä suomalaisten kanssa liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

 

Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole byrokraatti, joka vaikeuttaa autoilua tai pölyttynyt, arjesta vieraantunut virkakone, vaan turvatyyny, joka tekee parhaansa sen eteen, että autoilu olisi sujuvaa, kohtuuhintaista ja turvallista.

Me liikenne- ja viestintäministeriössä, ja minä henkilökohtaisesti ministerinä, äitinä ja vaimona, tulen tekemään parhaani, että liikenteessä olisi turvallisempaa.

 

Meidän jokaisen on otettava vastuuta toisistamme ja itsestämme liikenteessä niin, että jokainen, joka lähtee päivittäin liikenteeseen, töihin, kouluun, harrastuksiin, ihan muuten vain ajelemaan, palaa kotiin kunnossa, turvallisesti ja ilman isompia vahinkoja.

 

Ei näprätä niitä kännyköitä tai laiteta huulipunaa, kun ollaan ratissa.

Ei oteta, kun ajetaan.

Teillä ei temppuilla tai kaahailla.

Noudatetaan nopeusrajoituksia ja huomioidaan keli.

Varataan riittävästi aikaa.

 

Vetoan teihin kaikki autoilijakollegat:

näytetään lapsille ja nuorille mallia.

Meillä kaikilla on joskus huonoja päiviä ja kiire, keli on huono ja lapsi huutaa takapenkillä. Koko perheellä on nälkä, harrastuksiinkin pitäisi kuskata ja kodinkone on hajonnut.

 

Silti on aina muistettava, että kaikessa arjen ja elämän pyörityksessä mikään ei ole niin tärkeää tai raivostuttavaa, että sen vuoksi kannattaisi ottaa liikenteessä riskejä.

 

Ei yhtään mikään.

Ei edes se, että ei meinaa ehtiä vaimon synnytykseen.

Vaimolle ja vauvalle on kaikkein tärkeintä, että isä tulee turvallisesti heidän luokseen, vaikka sitten myöhässä.

 

Ajellaan autoilla, eletään arkea ja pidetään toisistamme huolta.

 

Hyvää Auton päivää Mikkeli!