Autoliiton lausunto vuoden 2022 talousarvioon liittyvä esitys autoedusta

Autoliitto kiittää mahdollisuudesta saada lausua tässä asiassa.

Työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen 1–100 g/km päästöluokkaan kuuluvien autojen kohdalla on kannatettava asia. Vähäpäästöisiä autoja saadaan siten entistä nopeammin autokantaan ja työsuhdeautoille tyypillisen uusimistahdin myötä muutaman vuoden kuluttua myös käytettyjen autojen markkinoille yhä useampien kuluttajien saataville.

Hyvää esityksessä on myös sen neutraali suhtautuminen käytettävään teknologiaan. Vaikka suurin osa 1–100 g/km päästöluokkaan kuuluvista autoista on pistokehybridejä, valikoimaan mahtuu myös muun muassa kaasuautoja sekä kevythybridejä. Joka tapauksessa kaikki esitettyyn päästörajaan mahtuvat autot ovat vähäpäästöisempiä kuin uudet autot keskimäärin ja edistävät päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

Esityksen mukaan verohelpotus koskisi vain vuonna 2021 ja sen jälkeen Suomeen ensirekisteröityjä autoja. Rajoitusta rekisteröinnin ajankohdasta ei kuitenkaan pitäisi olla, vaan veroetu pitäisi koskea kaikkia päästörajoihin yltäviä työsuhdeautoja. Esityksen mukaan kahdella identtisellä samaan ikäryhmään kuuluvalla autolla voisi olla siis 85 euron ero verotusarvossa.

Autoedun käyttäjät eivät voi käytännössä itse vaikuttaa siihen, mihin ajankohtaan autoetuauton vaihtaminen ajoittuu. Yleensä työsuhdeauton vaihtoväli on 3–4 vuotta. Nyt esitetty rajoitus on sattumanvarainen eikä se ole yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen. Verotuksella voidaan suosia ja ohjata, mutta sillä on autoedun verotuksessa ensisijaisesti fiskaalinen tavoite, jolloin samalla tuotteella tulisi olla sama verotusarvo sen käyttöönottopäivästä riippumatta.

Ensirekisteröintipäivä on siinäkin mielessä pulmallinen mittari, että vuonna 2021 ensirekisteröity auto voi olla ollut pidempään käytössä kuin vuoden 2020 lopulla ensirekisteröity auto. Tämän mahdollistaa muun muassa autoliikkeiden ns. punakilpiset esittelyautot, jotka ovat koeajokäytössä, mutta niitä ei ole vielä rekisteröity. Tästä johtuen ensin käyttöönotettuun autoon sovellettaisiin edullisempaa verotusarvoa kuin myöhemmin käyttöönotettuun. Asiassa on huomioitava myös se, etteivät kaikki hankittavat työsuhdeautot ole uusia autoja, jolloin kannustimen suuntaamisella myös vuonna 2020 tai sitä ennen käyttöönotettuihin autoihin olisi hankintaa ohjaavaa vaikutusta.

Kaiken kaikkiaan esitys vähäpäästöisille työsuhdeautoille säädettävästä verotusarvon alennuksesta on hyvä ja kannatettava tapa nopeuttaa vähäpäästöisten autojen tuloa markkinoille ja nopeuttaa päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Ensirekisteröintirajan poistolla esitys muuttuisi vielä selkeämmäksi, yhdenmukaisemmaksi ja tasapuolisemmaksi.

Kunnioittavasti,

Pasi Nieminen

Autoliitto Ry