Autoliitto aloitti Luulot pois autoilusta -podcastsarjan | Autoliitto

Olet täällä

Autoliitto aloitti Luulot pois autoilusta -podcastsarjan

podcast-kansikuva_nettiin
10.03.2022

Autoliitto on aloittanut podcastsarjan, jossa käsitellään autoilua ja liikennettä eri näkökulmista. Podcastin juontaa Elina Koivumäki, joka käsittelee kutakin aihetta kahden asiantuntijavieraan kanssa. Podcast on veloituksetta kuunneltavissa mm. Spotifyssa.

Luulot pois autoilusta -podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustellaan käyttövoimien tulevaisuudesta, kun Elina Koivumäki saa vieraakseen Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lundin ja Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen. Mitkä ovat eri käyttövoimien mahdollisuudet ja haasteet, entä mitä niiden käyttö edellyttää?

Pääsuunta sähköistymiseen päin

Suomessa liikennekäytössä olevia henkilöautoja on noin 2,8 miljoonaa. Pasi Niemisen mukaan määrä on kasvanut tasaisesti ja etenkin kakkos- ja kolmosautojen määrä perheissä on lisääntynyt.

”Autot lisääntyvät enemmän kuin ajetut kilometrit. Täällä Suomessa me asumme hajallaan ja autoja tarvitaan, koska muut vaihtoehtoiset liikkumistavat eivät palvele tämän päivän ihmisen arkea”, Nieminen kertoo. 

Nieminen lisää, että autokanta Suomessa on lisäksi vanhaa: autojen keski-ikä on lähemmäs 12 vuotta. Tämän takia myös liikenteessä on vielä pitkään polttomoottoriautoja.

”Vaikka polttomoottoriautoilijoita on vielä pitkään, etenkin henkilöautopuolella pääsuunta on kuitenkin sähköistymiseen päin. Jos uskomme suurten, kansainvälisten autovalmistajien arvioita, niin 2030-luvun alussa polttomoottorien valmistus alkaisi hiljalleen loppua. Esimerkiksi Kiina on ilmoittanut, ettei vuonna 2035 enää myy polttomoottoriautoja. Kiina on suuri markkina, joten tällä on varmasti vaikutusta myös Suomeen”, kertoo Peter Lund.

Lund korostaa, että autovalmistajat ovat ratkaisevassa asemassa siinä, missä tahdissa muutosta tapahtuu. Nieminen lisää, että jotkut autovalmistajat ovat sanoneet lopettavansa polttomoottoriautojen valmistamisen vuonna 2026, mutta asiassa on varmasti eritahtisuutta. 

”Sähkö on selkeästi käyttövoima, johon kaikki keskeiset autovalmistajat panostavat. Tämä näkyy eri merkkien mallistojen voimakkaana sähköistymisenä”, Lund tiivistää.

Käyttövoimilla on vaikutuksia myös päästöihin

Käyttövoimilla tarkoitetaan siis bensiiniä, dieseliä, biopolttoaineita, kaasua sekä vetyä. Miten eri käyttövoimat siis toimivat ja millainen vaikutus niillä on päästöihin? Lund tiivistää asian ytimekkäästi.

”Vety on kaikkein uusin tulokas käyttövoimana. Se ei ole laajasti käytössä, vaan vielä kokeilussa ja testauksessa. Vetyä tehdään sähköllä vedestä eli se on puhdas polttoaine”, Lund sanoo.

Vety on kiinnostava aine, koska sitä voidaan käyttää suoraan polttomoottorissa polttoaineena. Kuitenkin sen valjastaminen laaja-alaiseksi ratkaisuksi liikenteeseen vie vielä vuosia, ellei jopa vuosikymmeniä.

Biopolttoaineet ovat jo tänä päivänä meidän käytössämme eli sekä dieselissä että bensassa käytetään biopolttoaineita. Esimerkiksi biodieselin käyttö on samanlaista kuin dieselin, joskus jopa parempilaatuista.

”Biodieseliä ja bioetanolia tehdään orgaanisista aineista; jätteistä, tähteistä, sellaisista ainesosista, joita ei oikein enää tarvita. Esimerkiksi puujalostusteollisuuden sivuvirroista saa biomassaa ja tämä on toivottavasti polttoainetta, josta myös ilmasto kiittää”, Lund lisää.

Myös kaasua käytetään jo nyt liikenteessä eri puolilla maailmaa, mutta jatkossa on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista.

”Sanoisin, että maakaasu tulee vaihtumaan biokaasuksi, jota tehdään vaikka jätteitä mädättämällä. Se on samaa metaania, jota tavallisessa kaasussa on”, Lund kertoo.

Etenkin raskaassa liikenteessä biokaasu voisi olla käytössä, sillä raskaalla liikenteellä tulee olemaan tulevaisuudessa isoja haasteita polttoaineen kanssa.

Kuuntele podcast tästä

Jaa muillekin