Eriävä mielipide fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän loppuraporttiin

Autoliitto pitää tärkeänä, että tieliikenteen osalta tehdään Suomen olosuhteissa tarkoituksenmukaiset toimenpiteet liikenteen hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi. Samalla tulee kuitenkin varmistaa se, että asetettavat tavoitteet ja valittavat keinot mahdollistavat sen, että koko Suomi pidetään liikkeessä niin harvaan asutuilla alueilla kuin erikokoisilla kaupunkiseuduilla.

Polttoaineiden myyntilupajärjestelmä

Myyntilupajärjestelmä tai kansallinen päästökauppa, miten sitä halutaankin nimittää, on luonteeltaan progressiivinen polttoainevero, jonka on arvoitu nostavan polttoaineen hintaa 34–40 senttiä litralta. Järjestelmä nostaisi veroa automaattisesti ja mahdollistaisi perälautajärjestelmänä kaikkien valtion tuloihin mahdollisesti vähentävästi vaikuttavien kannustimien käyttämättä jättämisen esimerkiksi heikentyneen valtiontalouden perusteella. Myös niiden kannustimien, joita tämä työryhmä esittää. Näin ollen hinnannousu voi olla huomattavasti korkeampikin eikä kukaan pysty sitä etukäteen arvioimaan. Myyntilupajärjestelmä mahdollistaa myös sen, ettei kenenkään tarvitse kantaa automaattisista korotuspäätöksistä poliittista vastuuta.

Siitä, miten tähän kokonaisuuteen ajateltu sadoille tuhansille ihmisille maksettava veronpalautusjärjestelmä toimisi, ei ole mitään selvitystä. Myyntilupajärjestelmästä tai polttoaineen hinnannousun vaikutuksista ei ole tehty kattavaa vaikutustenarviointia eikä tätä asiaa pitäisi nyt tämän työryhmän edistää. Lisäksi työryhmälle on esitelty vain myyntilupajärjestelmää koskevan tutkimusraportin tiivistetty tuloskooste ja itse raportti julkaistaan vasta 19.10, jolloin työryhmän jäsenten on pitänyt jo hyväksyä loppuraportti. Tämä ei ole hyväksyttävää.

Kannustimet ja kustannuksia nostavat toimenpiteet

Kannustimet autokannan uudistamiseksi ja uusiutuvien polttoaineiden saatavuuden lisäämiseksi eivät saa työryhmän työssä riittävää painoarvoa. Sen sijaan keinoina korostetaan verojen ja maksujen korottamista, kuten ruuhkamaksuja ja polttoaineiden hinnankorotuksia. Kaikissa niissä maissa, joissa on edistytty keskimääräistä nopeammin esimerkiksi liikenteen sähköistämisessä, on taustalla merkittävä valtion suora- ja epäsuora taloudellinen tuki.

Suomi on saanut Euroopan unionilta olosuhteissa, joissa henkilöauton käyttö on kaikkein perustelluinta, osakseen yhden tiukimpiin päästöleikkauksiin velvoittavista tavoitteista, jota halutaan kansallisilla päätöksillä vielä kiristää entisestään. Toteutuakseen tämä edellyttäisi, että valtio itse arvottaisi päästöjen vähentämisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan fiskaalista verotulojen keräämistä tärkeämmäksi tavoitteeksi. Tämän johtopäätöksenä valtion tulisi alentaa merkittävästi tieliikenteeltä kerättäviä verotuloja ja edistää muutosta taloudellisella tuella. Näin voitaisiin varmistaa kansalaisten ja yritysten liikkumisen ja toimeentulon edellytykset. Nyt tätä muutosta ei ole nähtävissä, eivätkä vaikutustenarvioinnit tästä kokonaisuudesta ole riittäviä.

Vaikutustenarvioinnista

Tämän työryhmätyön yhteydessä liikenne- ja viestintäministeriön teettämät vaikutusarvioinnit ovat tulleet työryhmän jäsenten käyttöön 6.10.2020. Vaikutusarvioinnit keskittyvät arvioimaan vain sitä, kuinka paljon eri toimenpiteet mahdollisesti alentaisivat hiilidioksidipäästöjä ja maksaisivat valtiolle, eivät sitä mikä on niiden hinta ja vaikutus esimerkiksi kotitalouksien ja yritysten toimentuloon sekä kansantalouden kilpailukykyyn.

Esimerkiksi tästä sopii tievero, josta tämä työryhmä toteaa ympäripyöreästi, ettei sen aika ole nyt, mutta samaan aikaan asiaa selvitetään muissa työryhmissä. Aidossa vaikutustenarvioinnissa pitäisi olla samaan aikaan arvioitavana kaikkien työryhmien, kuten Liikenne 12 ja valtiovarainministeriön verotyöryhmä jne, työt, jotta voitaisiin tehdä kattava kokonaisarviointi lopputuloksesta ja sen vaikutuksista. Voi tietenkin olla niinkin, ettei tätä haluta, jottei oikea tilannekuva tee poliittisesta päätöksenteosta vaikeassa tilanteessa vieläkin hankalampaa.

Hyvässä ja käyttökelpoisessa vaikutustenarvioinnissa arvioidaan myös tappiot, joita nykyisen järjestelmän suorien ja välillisten hyötyjen menetyksestä syntyy. Ei ole hyväksyttävää, että selvitetään vain vaihtoehtoisen mallin hyödyt ja nykymallin haitat.

Nyt teetetty vaikutustenarviointi pyrkii ensisijaisesti edistämään polttoaineiden myyntilupajärjestelmän käyttöönottoa sekä perustelemaan valtion taloudellisten tukitoimien tehottomuutta ja tarpeettomuutta autokannan uudistamisessa. Millään kohtuullisella arvioinnilla käytettävissä oleva aika ei ole ollut työryhmän jäsenille riittävä ministeriön tilaamiin ja julkaisemiin vaikutustenarviointeihin perehtymiseen.

Valtiovarainministeriön verotyöryhmä

Merkittävä osa verotuksen kehittämisen toimenpidesuosituksista valmistellaan valtiovarainministeriössä osana liikenteen verotusta uudistavan työryhmän työtä. Tätä työryhmää valtiovarainministeri Matti Vanhanen on kertonut julkisuudessa ohjeistaneensa selvittämään satelliittipaikantamiseen perustuvan tieveron käyttöönottamista. Verotyöryhmä käsittelee keskeisesti myös tämän liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän selvittämiä asioita. Jälleen kerran kahden ministeriön työryhmät ovat erillään ja mahdollisesti törmäyskurssilla.

On myös hyvin mahdollista, että vähäisetkin LVM:n fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän esittämät kannustinjärjestelmät jäävätkin keväällä 2021 julkaistavasta VM:n verotyöryhmän esityksestä pois esimerkiksi julkisen talouden heikentyneen tilanteen perusteella. Tällöin jäljelle jäävät todennäköisesti vain kustannuksia nostavat toimenpiteet.

Eriävä mielipide

Autoliitto ei voi sitoutua tämän työryhmän suosituksiin tai johtopäätöksiin.

Kunnioittavasti,

Pasi Nieminen

Autoliitto Ry