Väylärahoituksen leikkaaminen tulee kalliiksi

6.4.2022, klo 12.39

Kun hallitus leikkaa määrärahoja, leikkauksen kohteeksi joutuu yleensä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Näin kävi tälläkin kerralla. Leikkaukset muun muassa tiestön kehittämisestä lisäävät kustannuksia muualla yhteiskunnassa.

Hallitus neuvotteli kehysriihessä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023–2026. Säästökohteita etsittäessä hallitus päätyi jälleen kerran leikkaamaan tutusta kohteesta eli väylistä. Liikenne- ja viestintäministeriön vuotuisesta rahoituksesta leikataan 127 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien.

Nyt liikenne- ja viestintäministeriössä on päätettävä, mistä kohteista säästö otetaan. Perusväylänpidosta ei pidä missään nimessä leikata, sillä tiestö on jo nyt surkeassa kunnossa. Rahoitustaso on niin alhainen, että yli 1,5 miljardiin euroon noussut korjausvelka jatkaa joka tapauksessa kasvamistaan.

Teitä pitäisi päällystää 4000 kilometriä vuodessa, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Tähän on ylletty tällä vuosituhannella vain vuosina 2003–2005 sekä 2020. Viime vuonna jäätiin reilusti alle 3000 kilometriin ja määrärahojen leikkaaminen ja kustannusten nousu uhkaavat jo suomalaisten liikkumista. Erityisesti kallistuvan bitumin hinta vähentää entisestään päällystettävien teiden määrää.

”Teiden päällyste on kuin talon katto. Jos se vuotaa, niin toimenpiteisiin pitää ryhtyä heti tai korjauskustannukset moninkertaistuvat. Ongelman siirtäminen eteenpäin leikkaamalla rahoitusta ei ole järkevää eikä vastuullista omaisuudenhoitoa”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Nyt kun liikenne- ja viestintäministeriö joutuu etsimään säästöjä, pitää huolehtia siitä, että niitä ei haeta yhteiskunnallisesti merkittävimmistä ja kulkutapaosuudeltaan suurimmista liikennemuodoista. Leikkaukset täytyy kohdentaa hyöty-kustannussuhteeltaan heikoimpien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Nyt jos koskaan jokaiselle eurolle on saatava vaikuttavuusarvioiden perusteella paras mahdollinen tuotto.

”Tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia sekä henkilöliikenteestä että tavaraliikenteen tonneista. On ensiarvoisen tärkeää niin kotitalouksien kuin elinkeinoelämän kannalta, että tieliikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta huolehditaan”, Nieminen sanoo.

”Leikkausten lisäksi vaikuttaa siltä, että aikeet tukea kansalaisia korkeiden energianhintojen vaikutusten lieventämiseksi näyttävät monista muista EU-maista poiketen kuihtuvan Suomessa kasaan.”