Auton osto Saksasta

Mistä saan luotettavan saksalaisen autokauppasopimuksen?

Ostettaessa käytettyä ajoneuvoa voi välttyä oikeusriidoilta, kun ostaja ja myyjä tekevät keskenään selkeän kirjallisen sopimuksen. Jos tästä huolimatta syntyy riita, helpottaa kirjallinen sopimus, koska sitä voidaan käyttää todistemateriaalina. On esimerkiksi syytä merkitä kaikki lisälaitteet ja -varusteet huolellisesti kauppasopimukseen.

Saksassa säädökset virhevastuusta tulivat voimaan 2002. Säädökset on kirjattu lakikirjaan, johon on koottu kaikki siviililainsäädäntöä koskevat säädökset. Säädöksissä kaupanteko on jaettu kahteen eri luokkaan: 1) tuotteiden kauppa kuluttajille ja 2) muut kauppasopimukset.
1) Tuotteiden kauppaaminen kuluttajille tarkoittaa sitä, että yritys myy yksittäiselle kuluttajalle.
2) Muut kauppasopimukset tarkoittavat sitä, että yksityishenkilöt solmivat kauppasopimuksia keskenään tai yritykset myyvät yrityksille.

Jako on tärkeä, koska 1-kohdan mukaisessa kaupanteossa, eli yritysten myydessä tuotteita yksityisille kuluttajille, myyvällä yrityksellä on virhevastuu myymästään tuotteesta.

Sen sijaan, jos yksityishenkilö myy käytetyn ajoneuvon toiselle yksityishenkilölle, voi virhevastuun sulkea pois sopimuksesta.

HUOM!

Yrityksiksi ei lasketa vain käytettyjen autojen myyntiliikkeitä! Esimerkiksi vapaan ammatin harjoittajat ja toiminimen haltijat, jotka myyvät työsuhdekäytössään ollutta käytettyä ajoneuvoa, katsotaan yrittäjiksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaisten käsityöläisammattien harjoittajat, lääkärit, lakimiehet, arkkitehdit jne.

Kauppaoikeutta koskevia säädöksiä on muutettu vuoden 2022 alusta. Muutokset koskevat kohdan 1 mukaisia kauppasopimuksia. Jälleenmyyjille on asetettu tiedonantovelvoitteita. Ei pidä ihmetellä, jos jälleenmyyjä antaa vinon pinon lisätietoa sisältäviä papereita ostaessasi autoa. Uusien määräysten mukaan kauppiaan pitää antaa tarkka kuvaus autosta ja esimerkiksi huomauttaa, jos auto ei ole siinä kunnossa kuin vastaavanlaiset ajoneuvot ovat. Näiden ns. ilmoitusvelvollisuuksien täyttämiseksi jälleenmyyjä antaa sinulle myös useita allekirjoitettavia papereita ostosopimuksen lisäksi. Jälleenmyyjä myy yleensä auton vain, jos ostaja allekirjoittaa nämä tiedot.

Virhevastuuta koskevia säädöksiä on myös muutettu 1.1.2022 alkaen. Katso erikseen laadittu virhevastuuta koskeva teksti AL:n sivuilta.

Saksan autojärjestö ADAC on laatinut verkkosivuilleen adac.de / Services / Rechtsberatung / Kaufverträge, Musterschreiben, Broschüren & Checklisten erilaisia kauppasopimuslomakkeita. Suora linkki ADACin sivuille.

Ladattavissa on yleiset kauppasopimukset kuluttajakauppaa sekä yksityisten välistä kauppaa varten. ADAC:n mallilomakkeissa on myös erikseen kauppasopimukset matkailuautolle, matkailuvaunulle tai moottoripyörälle.

Sitova tilaus eli verbindliche Bestellung vai kauppasopimus?

Sitova tilaus on erittäin yleisesti käytetty asiakirja autokaupoissa Saksassa.

Kaufvertrag eli kauppasopimus = molemmat osapuolet sopivat yksimielisesti kaupasta.

Verbindliche Bestellung eli sitova tilaus = Ostaja on tehnyt lopullisen ostopäätöksen eikä voi enää perääntyä kaupasta, sen sijaan myyjä voi vielä harkita, hyväksyykö hän ostajan tekemän tarjouksen (toisin sanoen myyjä voi olla hyväksymättä kauppaa).

Kauppasopimus syntyy vasta, kun myyjä vahvistaa tilauksen hyväksymisen kirjallisesti kolmen viikon kuluessa tai toimittaa auton. Myyjällä on velvollisuus ilmoittaa ostajalle viivytyksettä, mikäli hän ei hyväksy tilausta. Tässä on tärkeää, että myös myyjä allekirjoittaa sitovan tilauksen, ei vain asiakas.
Jos myyjän antama vahvistus poikkeaa ostajan tekemästä tilauksesta (esim. eri varusteet, korkeampi hinta), ei synny kauppasopimusta. Myyjän antama muutettu vahvistus on myyjän uusi tarjous. Voit hyväksyä tai hylätä sen.

ADAC:n teksti 9.2.2023

Vuonna 2017 tehty EU:n säädös matkamittarien manipuloinnilta suojaamisesta ei vielä toteudu: ADAC:n tekemä tutkimus osoittaa, että myös uudehkojen autojen ajokilometrejä voidaan helposti manipuloida. Ilahduttavaa on, että nyt jotkut autonvalmistajat ovat ryhtyneet vastatoimiin.

• Joka kolmannessa käytetyssä autossa on matkamittaria peukaloitu
• Kokonaisvahingon arvo Saksassa joka vuosi: noin 6 miljardia euroa
• HSM-tekniikalla suojattujen VW-ryhmän autojen matkamittareita ei voi manipuloida
• ADAC:n vinkit: Näin tunnistat väärennetyt matkamittarin lukemat

Matkamittarin lukeman muuttaminen on helppoa, nopeaa ja palvelua tarjotaan 50 eurosta alkaen. Poliisi olettaa, että joka kolmannen Saksassa myydyn käytetyn auton matkamittaria on peukaloitu. Huijarit nostavat ajoneuvon arvoa keskimäärin 3000 eurolla per auto ja pettävät siten käytetyn auton ostajia tai leasingyhtiötä. Arvioidut kokonaisvahingot Saksassa: noin 6 miljardia euroa vuodessa.

EU-asetuksen 2017/1151 mukaan auton ajokilometrilukema on suojattava järjestelmällisesti. Lakia on sovellettu uusiin ajoneuvomalleihin syyskuusta 2017 lähtien ja kaikkiin uusiin ajoneuvoihin syyskuusta 2018 lähtien. Mutta vielä nytkään ei ADAC:n asiantuntijoiden mukaan ole olemassa yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, mitä tämän suojan pitäisi sisältää ja mikä puolueeton taho olisi vastuussa suojan valvonnasta. Tuloksena on: Huijaaminen jatkuu estoitta.

VW: luotettavampia HSM-järjestelmän ansiosta

Kun uusi auto tulee markkinoille, ilmestyy sille matkamittarin manipulointitarjous viimeistään vuoden kuluttua. Alan ​​verkkosivustoja arvioidessaan ADAC:n asiantuntijat huomasivat kuitenkin, että tämä ei enää koske Audi A3:a (vuodesta 2020 lähtien) eikä VW Golf 8:aa (vuoden 2019 lopusta alkaen). Niinpä ADAC olettaa, että nämä automallit on suojattu matkamittaripetoksilta ​​paremmin kuin monet kilpailevat mallit, jopa korkeamman hintaluokan autot.

Volkswagen-ryhmän Audeissa ja Volkswageneissa on alettu käyttää ADAC:n jo kauan vaatimaa parempaa turvatekniikkaa nimeltään HSM (Harware Secure Module), suomeksi laitteiston turvamoduuli.
Lisäksi esimerkiksi koodin allekirjoitusvarmenteiden avainkokoa on lisätty 1024 bitistä 3072 bittiin. ADAC:n ehdotuksesta VW-ryhmä noudattaa BSI:n (Tietotekniikan turvallisuusviraston) suosituksia. Viraston mukaan VW-ryhmä on ottanut suuria edistysaskeleita, mikä ei olisi ollut mahdollista ilman HSM-järjestelmän käyttöä.

Volkswagen kertoi ADAC:lle: ”Matkamittaripetos ei ole vähäpätöinen rikos”. Lehdistötiedotteiden runsaus ja arviot manipulaatioiden suuresta määrästä saivat konsernin ponnistelemaan intensiivisesti ratkaisun löytämiseksi. Yhteiskunnalle aiheutuvat kokonaisvahingot ovat suuremmat kuin autovarkauksista. Audi ilmoittaa käyttävänsä HSM-moduuleja myös uusissa A4- ja A6-malleissa.

Volkswagen on ilmoittanut ryhtyvänsä toimenpiteisiin myös manipuloinnin estämiseksi niin sanotuilla kilometrisuodattimilla. Kilometrisuodattimia käytetään enemmän silloin, kun autoa ei voida jälkikäteen peukaloida muilla manipulointilaitteilla. Kilometrisuodatin asennetaan autoon ja se mittaa vain kolmanneksen tai puolet ajetuista kilometreistä. Toisin kuin elektroninen manipulointi, kilometrisuodatin pystytään kuitenkin paljastamaan ainakin määräaikaiskatsastuksessa (ainakin siinä tapauksessa, että suodatin on asennettuna autoon).

ADAC: Jopa uudehkojen autojen matkamittarit ovat manipuloitavissa

ADAC osoitti pienellä testillään, ettei EU:n asetus toteudu. ADAC teki satunnaisotoksena kokeen kolmelle melko uudelle ajoneuvolle ja tuloksena oli, että monien nyt markkinoilla olevien uudehkojen autojen ajokilometrejä voidaan edelleen muokata nopeasti ja helposti! Tätä testiä varten valittiin satunnaisesti kolme autoa, jotka olisi pitänyt suojata tehtaalla, ja autojen matkamittarit manipuloitiin vapaasti saatavilla olevalla laitteella. Autot olivat Ford Kuga vuodelta 2019, Opel Grandland X vuodelta 2020 ja Peugeot 208 vuodelta 2019.

Testin tulos: mittarilukema vaihtui mihin tahansa väärennettyyn arvoon useimmiten muutamassa minuutissa. Fordin ja Peugeotin autoissa riitti manipulointilaitteen kytkeminen OBD-diagnostiikkapistorasiaan, Opelissa piti myös nopeusmittariin tehdä kytkentä. Alalla hääräävät ”palveluntarjoajat” hoitavat justeerauksen käden käänteessä parilla sadalla eurolla. Vuosimalleista 2019 lähtien on manipulointilaitteissa sopivia valikkokohtia yli 170 automallille.

Käytännön testin lisäksi ADAC tutki ”matkamittarien säätölaitteiden” valmistajien verkkosivuja. Tuloksena oli, että heti kun uusia ajoneuvomalleja tulee markkinoille, on jo tarjolla palveluja ajokilometrien manipuloimiseksi.

Näin matkamittarihuijarit toimivat

Matkamittarihuijarit käyttävät näppäriä helppokäyttöisiä manipulointilaitteita, joita saa laillisesti ostaa ja joiden hinnat alkavat noin 150 eurosta. Nämä laitteet sisältävät ohjelmiston, jolla suurin osa autoista voidaan sekunneissa manipuloida mihin tahansa ajokilometrimäärään.

Useimmissa ajoneuvoissa ajokilometrimäärä voidaan muuttaa halutun mukaiseksi ilman nopeusmittarin tai muiden osien irrottamista. Manipulointilaite yhdistetään lain edellyttämään diagnostiikkapistorasiaan.

Matkamittareita ei peukaloida vain vähän ennen käytetyn auton myyntiä. Koska kilometrien säätäminen on näin helppoa, tehdään sitä usein myös auton käytön aikana, minkä vuoksi valmistajan merkkikorjaamoon kirjautuvat väärät tiedot ajoneuvon käyttöhistoriasta, eli näin saadaan ajokilometrien määrä näppärästi pienemmäksi. Esimerkiksi leasingyhtiöitä huijataan tällä tavoin sovitun ajokilometrimäärän tai jäännösarvon suhteen.

Monet uhrit ovat yksityishenkilöitä, jotka ostavat käytettyjä autoja. ”Kovan ostohinnan lisäksi voi tulla toisenlainenkin lasku”, sanoo Markus Sippl, ADAC:n ajoneuvotekniikan johtaja. Ostaja ajattelee esimerkiksi, että jakohihnan vaihdolla on vielä aikaa matkamittarin lukeman mukaan. ”Jos jakohihna sitten katkeaa, koska vaihtovälin ylittämistä ei ole tiedostettu, voi se pahimmassa tapauksessa johtaa tuhansien eurojen moottorivaurioihin”, sanoo asiantuntija.

Vaihtoehtona tiedonsiirto SIM-kortin kautta

ADAC uskoo, että Connect-tekniikka voi tarjota matkamittarien huijausongelmaan lisäratkaisun, jota ei vielä ole toteutettu. Lähes kaikki uudet autot on nykyään varustettu kiinteästi asennetulla SIM-kortilla. Monien muiden tietojen lisäksi kortti välittää myös ajokilometrit valmistajalle. Tämä on johtanut siihen, että EU:n komissiossa on pohdittu sellaista vaihtoehtoa, että ajokilometrimäärä lähetettäisiin säännöllisesti viranomaistaholle tällä tavalla.

ADAC suhtautuu myönteisesti tähän ratkaisuun, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät:

• Ajoneuvon käyttäjä ei saa kieltäytyä tietojen lähettämisestä, toisin kuin esimerkiksi polttoaineenkulutustietojen kohdalla.
• Henkilötietojen suoja on taattava täysin.
• Ajokilometrimäärä on suojattava lähtökohtaisesti ja järjestelmällisesti auton tekniikalla, jotta ei välitettäisi vääriä arvoja. Ns. ”kilometrisuodattimia” on ollut käytössä jo 20 vuotta ja jos sellaisia käytetään, näkyy mittarissa vain puolet ajetuista kilometreistä.
• Kuluttajalle ei saa aiheutua ylimääräisiä kustannuksia tiedonsiirrosta.
• Kilometritietojen tiedustelu ei saa aiheuttaa kuluttajalle lisäkustannuksia.

Kaikille pitäisi kuitenkin olla selvää, että Connect-järjestelmän kautta välitetyt kilometrilukemat eivät vielä sinällään tarkoita suojaa matkamittaripetoksilta, mutta järjestelmän käyttö voi helpottaa jo tehtyjen rikosten paljastamista. Parempi olisi kuitenkin ehkäistä tällaiset rikokset jo alun alkaen.

ADAC vaatii selkeitä määräyksiä

Vuodesta 2018 lähtien kaikki uudet autot on suojattava järjestelmällisesti ajokilometrimäärän manipuloinnilta ”EU-tyyppihyväksyntää koskevalla hallinnollisella määräyksellä”. Mutta tämä on vain välivaihe. ADAC vetoaa lainsäätäjään, jotta se laatisi nopeasti uutta asetusta täydentävät konkreettiset täytäntöönpanosäännökset:

• Yksityiskohtaiset tiedot siitä, kuinka hyvin mittarilukema on suojattava manipulaatiota vastaan.
• Kansainvälisesti tunnustettujen ja todistettujen prosessien, kuten Common Criteria/ISO 15408 -normien käyttäminen.
• Autonvalmistajat eivät saa sertifioida itseään vaan niiden on annettava puolueettoman tahon (esimerkiksi liittovaltion tietotekniikan tietoturvaviraston) tarkastaa suojausmenetelmänsä.
• Kuluttajan tulee pystyä toteamaan, onko auto suojattu nopeusmittaripetoksilta nykytiedon mukaisin menetelmin.

Tietokannat eivät ole ratkaisu

Matkamittaripetosten torjunnassa EU on selvästi vastustanut tietokantoja ajokilometreistä. ADAC:n asiantuntijat eivät myöskään pidä tietokantoja hyvänä ratkaisuna seuraavista syistä:

Epävarmuus: Teknisistä syistä kilometrilukemien oikeellisuutta ei voida tarkistaa ennen tietokantaan syöttämistä. Täten pysyy piilossa, jos ajoneuvoa on jo käsitelty etukäteen.

Epätäydellisyys: Monet tietokannat alkavat vasta ensimmäisestä määräaikaiskatsastuksesta (jolloin ajoneuvon ikä on kolme vuotta). Tässä vaiheessa erityisesti leasingajoneuvot ovat usein jo manipuloituja.

Kalleus: Jokainen ajokilometrimäärän tarkastus tai todistuksen hankkiminen maksaa (enimmillään 30 euroa). Lisäksi korjaamoiden ja muiden raportoivien tahojen on ensin maksettava käyttömaksuja ennen kuin ne saavat tehdä merkintöjä. Viime kädessä nämä kustannukset siirretään kuluttajalle. Tähän verrattuna olisi nykytekniikan mukainen varmuuskopiointi auton kilometrimäärästä huomattavasti halvempi (maksaa noin euron per ajoneuvo).

Rikollisuuden edistäminen: Matkamittaritietokantojen lisääntyminen johtaisi todennäköisesti matkamittarien lukemien entistä järjestelmällisempään manipulointiin.

Miksi manipulointilaitteita ei ole kielletty?

Manipulointilaitteiden valmistus ja myynti on sallittu liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätöksen perusteella. Laitteiden kieltäminen Saksassa ei auttaisi, koska palveluntarjoajat toimivat usein ulkomailla. ADAC:n aloitteesta aikaansaatu kielto, eli matkamittarin manipulointi sinällään on ollut lailla kiellettyä 17.8.2005 lähtien ja siitä voidaan tuomita enintään vuodeksi vankeuteen. Saksan tieliikennelakia on täydennetty tätä koskevalla säädöksellä 22 § b.

Myös matkamittarin manipuloinnin suora mainonta sanomalehdissä ja internetissä on kielletty, sillä laittoman palvelun tarjoaminen on lailla kiellettyä. Tämä kieltoa kierretään kuitenkin usein, joten tällaiset mainokset ja verkkosivustot ovat edelleen laajalle levinneitä (löytyvät yleensä avainsanoilla ”matkamittarin säätö” (Tacho-Justierung) tai ”kierroslukumittarin säätö” (Tacho-Anpassung).

Miten tunnistaa väärät kilometrilukemat

Korjaamot ja suurin osa moottoriajoneuvojen asiantuntijoista eivät pysty paljastamaan ”ammattitaidolla” tehtyä matkamittarin manipulointia. Useimmat OBD-sovittimet eivät myöskään onnistu tässä. Siksi käytettyjen autojen ostajien tulee tarkistaa, onko autossa poikkeavuuksia tai muita kysymyksiä herättäviä kohtia:

• Tarkista, ovatko korjauslaskut, pakokaasu- ja määräaikaiskatsastustodistukset (TÜV-Bericht), polttoainekuitit (jos huoltoaseman maksukorttia on käytetty, ovat ajokilometrit löydettävissä), huoltokirjan merkinnät ja öljynvaihtotarrat tai -laput uskottavia. Öljynvaihto tulee suorittaa viimeistään 40 000 kilometrin jälkeen. Jos autolla ilmoitetaan olevan vain 100 000 kilometriä mittarissa ja seuraava öljynvaihto on 180 000 kilometrin kohdalla, jokin on vialla.
• Ota yhteyttä edelliseen omistajaan, joka on mainittu rekisteröintitodistuksen osassa II. Kysy häneltä, onko hänellä ensimmäisessä kohdassa mainittuja asiakirjoja. Selvitä ajokilometrimäärä, jolla auto myytiin. Muista aiemmista omistajista on tietoa osittain myös huoltokirjassa.
• Älä luota myyjän ilmoittamiin tietoihin, kuten ”ajokilometrit matkamittarin lukeman mukaiset” (Kilometerstand laut Tacho) tai ”ajokilometrimäärä luettu” (Kilometerstand abgelesen). Ne ovat suurelta osin ei-sitovia. Vaadi kirjallista merkintää ”todellisesta kilometrimäärästä” (tatsächliche Laufleistung) (ADAC:n) kauppakirjaan.
• Teetä käytetyn ajoneuvon kuntotarkastus ADAC:n testauskeskuksessa tai ADAC-asiantuntijalla.
• Kun kyseessä on käytetty auto, kiinnitä huomiota ajokilometrien lisäksi myös edellisen omistajan tekemiin huoltoihin ja käyttöolosuhteisiin. Alhaisen mittarilukeman ajoneuvo, jolla on ajettu kulumista aiheuttavia lyhyitä matkoja, voi olla huonommassa kunnossa kuin paljon ajettu ajoneuvo, jota on käytetty pääasiassa pitkillä ajomatkoilla.
• Luetuta virhe- ja huoltovälimuisti korjaamolla. Vertaa ajokilometrejä, jotka joskus kirjataan ylös vikamerkintöjen yhteydessä, nopeusmittarin näyttöön.
• Tarkastuta epäilyttävissä tapauksissa matkamittarin ja ohjausyksiköiden valmistuspäivämäärä korjaamolla. On mahdollista, että ne ovat vaurioituneet manipuloinnin aikana ja tulleet vaihdetuiksi sen jälkeen. Vuonna 2015 valmistettu matkamittari tai ohjausyksikkö (valmistusvuosi on yleensä kohokuvioitu koteloon tai merkitty tarralla) ei sovi vuonna 2013 valmistettuun ajoneuvoon. Ellei edellinen omistaja pysty todistamaan viasta johtuvaa mittarin vaihtoa.

Käytetyn auton ostaminen: Nämä tiedot autosta ovat saatavilla ilmaiseksi

Käytetyn auton täsmälliset tiedot antavat ostajalle hieman turvallisuutta, vaikka ADAC:n mukaan nopeusmittaripetoksia ei pystytäkään luotettavasti havaitsemaan täsmätietojenkaan avulla.

Mitä monet eivät tiedä: Auton ostajan ei välttämättä tarvitse käyttää yksityisten palveluntarjoajien maksullisia palveluita.
Seuraavia tietoja omasta ajoneuvostasi voi hakea maksutta (ei onnistune ulkomaalaisille).

• Rekisteritunnus
• Valmistaja, malli, valmistenumero, malliversio
• Ajoneuvon kooditunnus ja tyyppinumero
• Ensirekisteröintipäivä, edellisten omistajien lukumäärä, seuraavaan määräaikaiskatsastuksen ajankohta
• Tekniset tiedot, kuten mitat, oma- ja kokonaispaino, akselipainot, rengaskoot
• Hinattava massa, istuinpaikkojen määrä, polttoaine, kuutiotilavuus, teho, enimmäisnopeus, päästöluokka, CO2-arvo, veroluokka, tyyppihyväksynnän numero ja päivämäärä
• Onko ajoneuvossa ollut vaihtokilvet, kausirekisteröinti, museorekisteröinti, sähköauton kilvet tai vihreät kilvet
• Haltija- ja vakuutustiedot
• Omistajan vaihdot
• Viimeisimmän määräaikaiskatsastuksen yhteydessä luettu ajokilometrimäärä sekä tuliko katsastus hyväksyttyä

Tietojen tarkistuskeinot:

• Sähköisellä henkilötodistuksella + henkilötodistus-sovelluksella (Ausweis-App). (Ei onnistune ulkomaalaisille.)
• Tiedustelu Fahrzeug-System-Daten GmbH:lle.
  Jos tahtoo tiedot viimeisestä määräaikaiskatsastuksesta, sen yhteydessä luetusta ajokilometrimäärästä, jarrutestissä mitatuista arvoista, autosta löydetyistä vioista ja annetuista korjausvihjeistä, voi pyytää tietoja Fahrzeug-System-Daten GmbH:lta (FSD) yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) osan 15 mukaisesti. Tätä varten pitää kirjoittaa pyyntö yhteydenottolomakkeella osoitteessa www.fsd-web.de. Mukaan on liitettävä kopio/skannaus omasta henkilökortistasi ja oman autosi rekisteröintitodistuksen osa 1 tai 2. Pyyntö tulee lähettää kirjeellä osoitteeseen Fahrzeug-System-Daten GmbH, Wintergartenstraße 4, 01307 Dresden.

Lähde ADAC.

 

 

Jos käytettynä Saksasta ostetussa autossa on vikoja, mitkä ovat ostajan oikeudet Saksassa?

Käytetty auto ostetaan yritykseltä

Kun kuluttaja on ostanut ajoneuvon yritykseltä, on kyseessä ns. kulutustavaran kauppa (Verbrauchsgüterkauf). Virhevastuulain perusteella myyjäliike on kahden vuoden ajan vastuussa tuotteessa myyntihetkellä olleista virheistä. Käytettyjen autojen myynnissä myyjäliike saa rajata virhevastuun vain yhden vuoden pituiseksi. Kauppalainsäädäntöä on muutettu 1.1.2022. Uusittu säädös määrää, että jos virhe ilmenee autossa ensimmäisen vuoden aikana sisällä kaupanteosta, voidaan olettaa virheen olleen autossa jo luovutushetkellä. Ennen määräaika oli 6 kuukautta ja nyt siis 12 kuukautta. Myyntiliikkeen vastuulla on ensimmäisten 12 kuukauden aikana kaupanteosta esittää todisteet, että auto oli virheetön luovutushetkellä. 12 kuukauden jälkeen ostajan on pystyttävä todistamaan virheen olleen autossa jo sen luovutushetkellä.

Uudistetun kauppalainsäädännön mukaan uutta on se, että jos yksityishenkilö on ostanut tavaran yritykseltä ja tavarassa ilmenee virhe juuri muutamaa päivää ennen kuin kaksi vuotta on kulunut umpeen eikä virhettä pystytä korjaamaan virhevastuuta koskevan määräajan kuluessa, on myyjäyritys silti vastuussa tuotteesta. Tällöin vastuuaika jatkuu mahdollisesti.

Toinen uudistus on myyjäyrityksen vähintään kahden kuukauden pituinen vastuu silloin, kun myyjäyritys on korjannut autossa olleen virheen ja palauttaa auton kuluttajalle. Kaksi kuukautta lasketaan siitä päivästä, ja kuluttaja on saanut autonsa korjaamisen jälkeen takaisin.

Yritykseksi ei katsota vain käytettyjen autojen kauppaliikkeitä! Yrityksestä on kyse, jos itsenäisen ammatinharjoittaja myy ajoneuvonsa harjoittaessaan liiketoimintaansa. Esimerkiksi itsenäinen käsityöammatin harjoittaja, lääkäri, asianajaja tai arkkitehti voi myydä käytetyn ajoneuvonsa.

Auton ostajan on muistettava, että virhevastuulaki on voimassa vain, jos myyjänä on yritys ja ostajana yksityishenkilö. Se ei ole voimassa kahden yrityksen tai kahden yksityishenkilön välisissä kaupoissa. Näin esimerkiksi autoliikkeen asiakkaan lukuun kauppaaman auton kohdalla virhevastuu ei ole voimassa. Jotkut liikkeet käyttävätkin tätä kauppatapaa kiertääkseen vastuutaan kaupan kohteen virheistä.

Kulutustavaraa koskevat kauppasäännökset ovat niin sitovia, ettei niitä pysty kiertämään. Laitonta on esimerkiksi käyttää välikäden myyjänä yksityishenkilöä, joka myy ajoneuvon jonkun yrityksen nimissä ja kirjaa kauppasopimukseen virhevastuun poissulkemislausekkeen.

Myyjäyrityksen ei tarvitse korjata kaikkia autossa olevia vikoja. Käytetyssä autossa tavanomaiset kulumisen merkit ovat aivan normaaleja. Kulumisesta ei voi valittaa oikeudessa, niin on Saksan liittovaltion ylin tuomioistuin päättänyt (tuomio 23.11.2005, Az. VIII ZR 43/05). Myyjäyritys ei myöskään ole vastuussa kuluvista osista. Myyjäliikkeen on vastattava vain todellisista puutteista. Esimerkkejä tällaisista puutteista: jotkut tekniset osat tai laitteet eivät toimi, auto onkin ollut kolarissa, matkamittaria on peukaloitu, rakenteellinen virhe, jälkimaalaus, hajuhaitat)

Viat eivät automaattisesti johda kaupan purkamiseen vaan myyjällä on oikeus korjata auto. Uusituissa kauppalain säädöksissä ei enää sanota, että myyjäliikkeelle on annettava kaksi korjauskertaa virheen poistamiseksi vaan nyt myyjäliikkeelle on sallittu periaatteessa vain yksi yritys korjata virhettä.
Jos kyseessä on sellainen virhe, jota ei pysty korjaamaan (kuten se seikka, että kyseessä onkin kolaroitu auto, vaikka kaupantekohetkellä on sanottu auton olevan kolaroimaton), voi heti vaatia hinnanalennusta tai kaupan perumista. Kaupan peruminen pienien virheiden takia ei ole mahdollista. Ylin tuomioistuin on antanut 2014 päätöksen, jonka mukaan kyseessä on pieni virhe, jos sen korjaamisen kulut eivät ylitä 5 prosenttia auton ostohinnasta.

Kaupan purkuun päädyttiin tapauksessa, jossa Autoliiton jäsen osti käytetyn Volkswagen Transporterin. Auton mittarilukema oli 106 000 kilometriä. Ennen maastavientiä auto vietiin korjaamolle, jossa todettiin autolla olevan takanaan tätä enemmän kilometrejä. Merkkikorjaamolle tehdyssä tiedustelussa selvisi, että jo puoli vuotta aiemmin auton mittarilukema oli ollut 238 000 kilometriä. Myyjäliike suostui purkamaan kaupan ilman kallista oikeudenkäyntiä.

 

Virhe vai kuluminen?

Ensin määritellään, onko todella kyse virheestä tuotteessa vai onko kyseessä normaali kuluminen.

Koska on ostettu käytetty ajoneuvo eikä uutta, on ostajan hyväksyttävä se tosiasia, että ajoneuvossa näkyy käytön jälkiä, eikä ostaja voi oitis vaatia virhevastuulain perusteella oikeuksiaan. Kyseessä ei yleensä ole tuotteessa oleva virhe silloin, kun havaitaan vain tavanomaisia kulumisen ja käytön jälkiä. Ongelmallisia tapauksia sen sijaan ovat kulutukselle alttiiden osien rikkoutumiset. Näiden osalta pitää jokaisessa tapauksessa erikseen hankkia yleensä asiantuntijan lausunto ja tutkia, onko kyseessä virhe vai kuluminen. Rajanveto on tehtävä yksittäistapausten perusteella, eikä yleisiä suuntaviivoja voi antaa.

Kulutukselle alttiita osia katsotaan olevan mm.:

– pakoputkisto (pakoputki sekä äänenvaimennin)

– sytytystulpat

– kytkin

– jarrulevyt, jarruhihnat, jarrupalat

– akut

– renkaat

– lamput

– tuulilasinpyyhkijät

 

Mutta eri oikeusasteiden päätösten mukaan myös lukuisat muut osat tai viat on tulkittu kulumiseksi.
ADAC on koonnut saksalaisten tuomioistuimien päätöksiä siitä, onko kyseessä ollut normaali kuluminen vai virhe tuotteessa: https://www.adac.de/-/media/adac/pdf/jze/mangel-verschleiss-liste.pdf

Virhevastuun kannalta on tärkeää, että virheestä ilmoitetaan myyjälle viipymättä. Myyjälle on annettava tilaisuus korjata virhe. Mikäli korjauttaa itse ajoneuvon jollain muulla korjaamolla, ei voi esittää myyjälle mitään vaatimuksia, paitsi jo myyjä on etukäteen antanut korjauksiin (mieluiten kirjallisen) luvan. Sitä paitsi liian hätäisen korjauttamisen tuloksena saattavat tärkeät todisteet kadota. Tämän jälkeen on mahdotonta enää selvittää tai todistaa, mistä syystä vika alun perin aiheutui.

Mitkä ovat yksityishenkilön vastuut, kun hän myy käytetyn auton?

Yksityishenkilöiden välistä kauppaa varten on olemassa kauppakirjalomakkeita, joihin on valmiiksi kirjattu virhevastuun poissulkeminen – yksityisen myyjän oikeussuojan takaamiseksi (esimerkkinä ADAC:n laatima kauppakirjalomake).

Jos myyjä kirjaa käsin kauppasopimukseen virhevastuun poiston, pitäisi se laatia seuraavaa sanamuotoilua käyttäen:

„Ajoneuvo myydään virhevastuu poissulkien.“ (Siis ilman virhevastuuta.) ”Das Kraftfahrzeug wird unter Ausschluss der Haftung für Sacht- und Rechtsmängel verkauft.“

Silloin, kun kauppasopimukseen on kirjattu virhevastuun poissulkemislauseke, vastaa yksityishenkilö myyjänä vain nimenomaisesti erikseen lupaamistaan seikoista, tai jos voidaan todistaa hänen toimineen petos mielessään.

 

Voiko yksityishenkilöltä vaatia mitään, jos tämä on sulkenut pois virhevastuun kauppakirjassa?

Jos yksityinen myyjä on kirjannut kauppasopimukseen lauseen, jonka mukaan hän sulkee pois virhevastuun, mutta on toisaalta kirjannut sopimukseen jonkin lupauksen, vastaa hän tällaisesta lupauksestaan. Myyjän antama takuulupaus on silloin olemassa, kun hän nimenomaisesti on määritellyt tietyn ominaisuuden olemassaolon ja antanut takuunsa sille, että jos tuo ominaisuus puuttuu tai on virheellinen, hän vastaa seurauksista. On vaikeaa tulkita, millaiset sanakäänteet kauppasopimuksissa todella tarkoittavat myyjän antamaa takuuta, vai onko kyseessä vain yleisluontoinen myytävän tuotteen kehuminen (esimerkiksi ”Auto 100 % kunnossa.”) Voidaan tulkita jopa niin, että myynti-ilmoituksissa annetut tiedot tai kaupassa myyntilappuihin merkityt tiedot olisivat merkki myyjän antamasta takuusta. Oikeuden antamista tuomioista ei saa apua tähän asiaan, sillä jokainen tapaus ratkaistaan yksilöllisesti.

Edellä mainitun lisäksi myyjä vastaa petosmielessä kertomatta jättämistään virheistä. Petollisuudesta on kyse, kun myyjä on tietoinen ajoneuvossa olevasta virheestä tai kun hän olettaa ajoneuvossa olevan virheen, mutta ei kerro siitä ostajalle mitään. Toisaalta huomioon on otettava se, että ostajan pitää pystyä todistamaan, että autossa on virhe ja että myyjä on tiennyt tästä virheestä. Tällaista on erittäin vaikea todistaa.

Myyjän on kerrottava ostajalle kaikki tiedossaan olevat olennaiset virheet (esimerkiksi pienetkin onnettomuusvahingot) ilman, että ostaja kysyy näitä. Toisaalta myyjä voi laittaa sopimukseen merkinnän ”soweit bekannt” (sikäli kun on tiedossa), mikä tarkoittaa, että myyjä on parhaan tietonsa ja omantuntonsa mukaan ilmoittanut ko. tiedon eikä hän ole vastuussa antamastaan tiedosta, paisti jos kyseessä on tietoinen petos.

 

Virhevastuu vai takuu?

Virhevastuu on lakisääteinen mutta takuu on vapaaehtoinen. Usein käytetyillekin autoille tarjotaan takuuta, joko kauppahintaan sisältyen tai lisämaksua vastaan. Takuu ei poista eikä rajoita lakisääteisen virhevastuun sisältöä.
Takuuseen sisältyvät korjaukset eivät usein kata kaikkia kuluja ja usein takuu koskee vain tiettyjä auton osia. Takuuseen liittyy usein omavastuu. Takuu ei yleensä sisällä mahdollisuutta purkaa kauppa tai vaatia kauppahinnan alennusta.
Takuuehdot kannattaa lukea tosi tarkasti, sillä niihin on kirjattu takuun voimassaoloaika sekä vaatimukset, joita pitää noudattaa (esimerkiksi vuotuiset huoltotoimet), jotta takuu pysyy voimassa.

1.1.2022 jälkeen pitää myyjäliikkeen toimittaa kuluttajalle, joka on yksityishenkilö, takuuseen liittyvät asiakirjat sähköisesti (esim. usb-tikulla tai sähköpostitse). Tämä pitää tehdä viimeistään auton luovutushetkellä.

Jotkut autokauppiaat hylkäävät ostajan virhevastuuvaatimuksen sanoen, että asia pitää hoitaa auton takuusta. Mutta asiakkaalla on oikeus lakisääteisiin oikeuksiin eikä käytetyn auton takuu vaikuta niihin eikä rajoita niitä.

Saako saksalainen autokauppias sulkea pois virhevastuun?

Kun yritys myy käytetyn moottoriajoneuvon, se ei voi sulkea pois lakisääteistä virhevastuutaan.

Virhevastuun poissulkeminen ei ole mahdollista silloin, kun on kyseessä ns. kulutustavaran kauppa. Kulutustavaran kaupasta on kyse silloin, kun yritys myy liikkumiskelpoisen tuotteen kuluttajalle (eli yksityishenkilölle, joka ei tee kauppaa omaan liiketoimintaansa tai ammatinharjoittamiseensa liittyvänä liiketoimena). Jos käytettyjä autoja myyvä yritys kirjaa kauppasopimukseen seuraavan kaltaisia lauseita: „myyty sellaisena kuin on nähty“ tai „ajoneuvo myydään poissulkien takuu/virhevastuu”, ei näillä lausumilla ole oikeudellista pohjaa, vaan ne ovat mitättömiä.

Kulutustavaran kaupassa virhevastuuta ei voi sulkea pois, mutta virhevastuun voi rajata olemaan voimassa lakisääteisen kahden vuoden asemesta vain yhden vuoden ajan. Tämän yhden vuoden ajan on myyjän vastattava virheistä, jotka tuotteessa on ollut luovutushetkellä. Virhevastuu ei koske ostajan vaatimuksia sellaisista virheistä, jotka ostaja on saanut tietoonsa jo luovutushetkellä.

Kulutustavaran kauppaa koskevista määräyksistä ei saa poiketa.

Yksittäistapauksessa määräysten kierto voi tarkoittaa sitä, että yritys myy ajoneuvon romupakettina merkinnöillä ”rakentelua varten” tai ”purkamista varten”. Jos väittämä ei pidäkään paikkaansa, eli yritys myykin toimintakelpoisen ajoneuvon, on kyse määräysten kierrosta. Kuluttajansuojamääräysten kiertona voidaan pitää myös sellaista tapausta, jossa yritys myy käytössään olleen ajoneuvon yksityishenkilölle (esimerkiksi jollekin sukulaiselle) pro forma –laskulla, jotta tämä voi välittäessään ajoneuvon eteenpäin sulkea pois virhevastuun kauppasopimuksesta.

Esimerkki määräysten kierrosta on myös menettely, jossa kuluttajasta tehdään yrittäjä ainoastaan sen takia, että myyjä saa täten täysin suljettua pois lakisääteisen virhevastuunsa.

Poikkeus laittomasta määräystenkierrosta on sellainen tapaus, jossa ostaja on tietoisesti suostunut myyjän ehdottamaan menettelyyn virhevastuun poissulkemisesta, jotta ylipäänsä saisi ostettua ajoneuvon. (Jotkut myyjät eivät myy yksityishenkilöille lainkaan virhevastuulain takia.)

Jos kyseessä on lakimääräysten kierto, myyjälle koituu oikeudellisena seuraamuksena se, ettei hän voi vedota kauppasopimukseen kirjattuun sanamuotoon (virhevastuun poistoon).

Mistä saan liikennevakuutuksen Saksasta ostetulle autolle noin kuukauden Euroopan lomamatkaa varten?

Jos lomamatka on alle kuukauden pituinen, voi harkita mahdollisuutta hankkia liikennevakuutus Suomesta – vaihtoehtona saksalaiselle liikennevakuutukselle. Useimmat vakuutusyhtiöt Suomessa noudattavat EU:n liikennevakuutusdirektiivin (EU 2021/2118) johdanto-osan kohtaa 29, jossa käsitellään jäsenvaltiosta toiseen toimitettavien ajoneuvojen vakuuttamista: ”Kun kyseessä on jäsenvaltiosta toiseen toimitettu ajoneuvo, vakuutusturvasta kolmansille aiheutuvan vahingon varalta vastuussa olevan henkilön olisi voitava valita, ottaako hän vakuutuksen siinä jäsenvaltiossa, jossa ajoneuvo on rekisteröity, vai määränpääjäsenvaltiossa 30 päivän ajan siitä, kun ostaja on hyväksynyt toimituksen, vaikka ajoneuvoa ei ole virallisesti rekisteröity määränpääjäsenvaltiossa.”

Liikennevakuutuskeskuksen mukaan:
”Kun ajoneuvo tuodaan EU- tai ETA-valtiosta, tuontiajoneuvossa voi olla lähtömaan lainsäädännön mukaan myönnetyt ja voimassa olevat rekisterikilvet, pääsääntöisesti sillä on myös kyseisen lähtömaan vakuutusyhtiön myöntämä, voimassa oleva liikennevakuutus.

Toisaalta esimerkiksi Saksassa myynnissä oleva ajoneuvo on todennäköisesti poistettu rekisteristä. Jotta ajoneuvon voi tuoda ajamalla Suomeen, sille on haettava väliaikaiset lähtömaan kilvet ja paikallinen liikennevakuutus. Autoa ostettaessa tai liikennevakuutusta lähtömaassa otettaessa on syytä varmistaa, että vakuutus on voimassa koko sen ajan, jona ajoneuvoa käytetään väliaikaisesti autoverotta Suomessa.
Ajoneuvon ostomaan viranomaisen hyväksynnällä voidaan liikennevakuutus ottaa jo ennakkoon Suomesta. Vakuutus on voimassa tällöin ajoneuvon ostohetkestä alkaen. Edellytyksenä on, että yhtiölle ilmoitetaan yksilöidyt tiedot ajoneuvosta.”
Lähde: Liikennevakuutuskeskus

Suomalaiselle vakuutusyhtiölle tarvitaan vakuutuksen myöntämistä varten tarkat yksilöintitiedot: merkki, malli, sylinteritilavuus, teho kilowateissa, auton paino, käyttövoima, vuosittaiset ajokilometrit, käyttöönottovuosi, valmistenumero, korityyppi ja tieto siitä, onko kuljettaja alle 25-vuotias.

Jos liikennevakuutusta ei saa Suomesta, voi sen ostaa Saksasta. Vakuutuksen voi ostaa usein rekisteröintitoimiston lähellä sijaitsevasta rekisterikilpiä tekevästä kilpipajasta. ADAC ei myy liikennevakuutuksia vientirekisteröitäviin ajoneuvoihin.

Auton ulkomailta ostoon liittyvässä viennissä ja tuonnissa neuvoo Saksan autojärjestö ADAC, että ostetun ajoneuvon kuljettaminen perävaunussa, kontissa tai autonkuljetusrekassa on kaikkein helpoin ratkaisu, koska silloin ei tarvita ostetulle autolle liikenne- eikä kaskovakuutusta. Tällöin on tietenkin syytä olla tavaran kuljetusvakuutus (Transportversicherung).

Mistä saan kaskovakuutuksen Saksasta ostetulle autolle noin kuukauden Euroopan lomamatkaa varten?

Jos ulkomaan automatkalla ollaan alle yhden kuukauden ajan ja tarkoituksena on tuoda auto matkan jälkeen Suomeen, voisi ensi sijassa yrittää hankkia kasko suomalaisesta vakuutusyhtiöstä – ihan jo sen vuoksi, että jos sattuisi korvattava vahinko, on sen selvittely helpompaa suomalaisen yhtiön kanssa.

Kaskon myöntääkseen suomalaiset vakuutusyhtiöt voivat vaatia kokonaisasiakkuutta, eli kaikkien vakuutusten keskittämistä yhtiöönsä, tai yhtiöillä voi olla muita ehtoja.

Suomalaiset yhtiöt ovat antaneet kaskovakuutuksia Saksasta ostetuille autoille sellaisissa tapauksissa, kun ulkomailla oleskelu ei kestä kovin pitkään ja lopullinen tarkoitus on rekisteröidä auto Suomessa. Tällöin suomalainen vakuutusyhtiö ei koe riskiänsä mahdottoman suureksi.

Sen sijaan kaskoa on vaikea tai jopa mahdoton saada Suomesta (tai Saksastakaan), jos ostaa auton Saksasta, ottaa siihen Saksan vientikilvet ja vie auton johonkin EU:n ulkopuoliseen maahan yli 6 kuukauden ajaksi. Aika lailla mahdotonta on myös saada kaskoa autolle, jonka liikennevakuutus on ulkomailla EU-maassa X eikä tämä maa X myönnä kaskoa, auton omistaja on suomalainen ja auto halutaan viedä toiseen EU-maahan Y. Edes Suomesta ei ole saatu kaskoa tällaisessa tapauksessa, vaikka suomalaisella auton omistajalla olisi ollut vakuutushistoriaa Suomessa.

Internetistä voi löytää saksalaisia vakuutusten myyjiä vientikilville, jopa kaskovakuutuksen. Esimerkiksi tällainen taho myy liikenne- ja kaskovakuutusta 30-60 päivän ajaksi vientikilpiin rekisteröidylle henkilöautolle: Zollplatz. (välittää AXA:n vakuutuksia).
Palveluntarjoaja Deckungskarten ei tarjoa kaskovakuutusta vaan liikennevakuutuksen lisänä ”Schutzbrief”-turvapalvelun, jossa on joitain kaskon tapaisia matkanjatkamispalveluita, mutta joka ei sisällä varkaus-, ilkivalta-, kolarointi- eikä palovakuutusta.

Usein autokauppiaat hoitavat vientirekisteröinnin asiakkaan puolesta. Jos joutuu itse hoitamaan vientikilpien hankinnan, oheen on koottu tärkeimpiä neuvoja.

Vientirekisterikilvet maasta poisvietävälle autolle

Jos ajoneuvo viedään pysyvästi pois Saksasta johonkin toiseen maahan ajamalla, pitäisi ajoneuvoon ensisijaisesti hankkia vientikilvet (saksaksi Ausfuhrkennzeichen, myös nimityksiä Zoll- tai Exportkennzeichen käytetään). Vientikilpien taustaväri on valkoinen, kirjaimet ja numerot ovat mustia ja kilven oikeassa reunassa on punainen palkki, johon kilpien voimassaolo on merkitty. Vientikilvet myöntää paikallinen ajoneuvojen rekisteröintitoimisto (Kfz-Zulassungsbehörde/ Straßenverkehrsamt). Vientikilpien voimassaolo on vähintään 30 vrk ja enintään 12 kk.

HUOM. Vientikilvet voidaan myöntää vain silloin, kun auton määräaikaiskatsastus (TÜV, Dekra, KÜS) on voimassa, eli rekisterikilvessä olevaan katsastusmerkkiin stanssattu seuraavan katsastuksen ajankohta ei ole kulunut umpeen. Vientikilpiä ei voi saada pitemmäksi aikaa kuin mitä auton määräaikaiskatsastus on voimassa (§ 29 StVZO).

 

Rekisteröintitoimistot

Rekisteröinti tapahtuu paikallisessa rekisteritoimistossa (Zulassungsstelle). Suomalaista Traficomia vastaava virasto on Kraftfahrt-Bundesamt (KBA). KBA pitää yllä rekisteritoimistojen verkostoa. Luettelon Saksan rekisteritoimistoista löytää verkosta KBA:n sivuilta www.kba.de ja otsikko Themen / Zentrale Register / Anschriftenverzeichnisse.

Rekisteritoimistoja ja niiden sivukonttoreita on Saksassa yli 600. Rekisteritoimistojen aukioloajat vaihtelevat. Joissain palvellaan vain klo 12 asti, mutta joissain pitempäänkin.

 

Vientikilpien vakuutus ja voimassaolo

Vientikilpiin rekisteröitävälle ajoneuvolle pitää hankkia liikennevakuutus. Vakuutuksen voi ostaa usein rekisteröintitoimiston lähellä sijaitsevasta rekisterikilpiä tekevästä kilpipajasta. ADAC ei enää myy liikennevakuutuksia vientirekisteröitäviin ajoneuvoihin.

Vientirekisteröitävälle ajoneuvolle voi hankkia liikennevakuutuksen korkeintaan 12 kuukauden ajaksi. Vakuutuksen ostajalle annetaan myös kansainvälinen vihreä kortti. Vientikilvet myönnetään vain niin pitkäksi aikaa kuin liikennevakuutus on otettu.

Jos ajoneuvon ostomaan viranomaiset hyväksyvät, voidaan liikennevakuutus ottaa jo ennakkoon Suomesta. Vakuutus on voimassa tällöin ajoneuvon ostohetkestä alkaen. Edellytyksenä on, että yhtiölle ilmoitetaan yksilöidyt tiedot ajoneuvosta.

Verkossa: https://www.lvk.fi/ajoneuvon-vakuuttaminen/tuontiajoneuvo/

 

Rekisteröintitoimistossa on esitettävä seuraavat asiakirjat:

• Passi tai henkilötodistus
• Todistus liikennevakuutuksesta
• Rekisteröintitodistuksen (Zulassungsbescheinigung) osat I ja II (vanhemmista autoista nimityksillä Kfz-Schein ja Kfz-Brief)
• Todistus voimassa olevasta määräaikaiskatsastuksesta (Hauptuntersuchung) – joskus vaaditaan myös voimassa olevaa pakokaasupäästöjen todistusta
• Todistus rekisteröinnistä poistosta, jos ajoneuvo on poistettu liikennekäytöstä (Außerbetriebsetzung)
• Mahdollisesti ajoneuvon entiset rekisterikilvet

 

Vientirekisteröintiä hakeva henkilö saa rekisteröintitoimistosta:

Luvan mennä kilpipajalle teettämään vientikilvet (hinta noin 20,00 – 40,00 EUR)

Määräaikaisen rekisteröintitodistuksen osan I (hinta noin 25,00 – 50,00 EUR)

Vientirekisteriin laitettava käytetty ajoneuvo on pääsääntöisesti tuotava näytille rekisteröintitoimistolle, jotta rekisteröintiviranomainen voisi tarkastaa ajoneuvon valmistenumeron. Jos vientirekisteröitävä ajoneuvo on uusi ja autokauppias hoitaa valmistelut maastavientiä varten, ajoneuvoa ei yleensä tarvitse esittää rekisteröintitoimistolle.

Autoa rekisteröitäessä virkailija käy läpi kaikki vaaditut paperit, tarkastaa liikennevakuutuksen voimassaolon sekä vientikilpien yhteydessä Saksan ajoneuvoveron (Kfz-Steuer) maksamisen ja antaa sen jälkeen dokumentin, jonka kanssa poistutaan usein lähistöllä sijaitsevaan kilpipajaan. Paperin perusteella kilpipaja valmistaa rekisterikilvet. Sitten kilpien kanssa mennään takaisin rekisteröintitoimistoon, jossa virkailija laittaa niihin sinettimerkin sekä ojentaa auton rekisteröintitodistuksen. Tämän jälkeen voi kiinnittää autoon uudet kilvet ja suunnata kotia kohti.

Rekisteröintitoimisto voi pyynnöstä antaa rekisteröintitodistuksen osan I lisäksi myös kansainvälisen rekisteröintitodistuksen (hinta noin 12,00 EUR). Kansainvälinen rekisteröintitodistus on hyödyllinen, jos ajoneuvo viedään Saksasta EU:n ulkopuoliseen maahan.

Vientikilvet (hinta kilpipajoilla noin 20,00 – 40,00 EUR)

Rekisteröinti eli määräaikaisen rekisteröintitodistuksen osa I (hinta noin 25,00 – 50,00 EUR)

Lisäksi tulee liikennevakuutuksen hinta ja ajoneuvovero.

 

Verovelvollisuus

Vientirekisteröintiä haettaessa on ajoneuvosta maksettava Saksan ajoneuvovero (Kfz-Steuer). Yleensä vero peritään pankkitilisiirtona. Tätä tarkoitusta varten tulee vientirekisteröintihakemuksen tekijällä olla pankkitili, jolta vero voidaan periä SEPA-suoraveloituksena. Jos käytettävissä ei ole pankkitiliä, pitää vero maksaa suoraan tullivirastolle. Vasta veron maksamisen ja maksukuitin esittämisen jälkeen voi saada auton rekisterikilvet.

Ajoneuvoveron määrä, maksumenettelyt ja periminen ovat Saksan tullin vastuulla. Lisätietoa löytyy tullin sivuilta zoll.de, suora linkki tullin sivuille.

LÄHDE: adac.de, suora linkki ADACin sivuille.

 

 

Voiko ostetun auton ajaa Suomeen Saksan keltaperäisillä lyhytaikaisilla kilvillä?

Saksasta autoja ostaneet ovat vuosien saatossa käyttäneet myös Saksan lyhytaikaisia siirtokilpiä (Kurzzeitkennzeichen/Überführungskennzeichen), vaikka lyhytaikaiset kilvet ovat maan lakien mukaan vain kansalliset kilvet. Kilvet on tarkoitettu koeajoihin ja siirtoihin toiselle paikkakunnalle. Vuosien mittaan Saksan eri rekisteröintitoimistoilla on olleet kovin erilaiset käytännöt siitä, millaiset kilvet auton ostaja saattaa saada.

Lyhytaikaiset kilvet ovat voimassa enintään 5 vuorokautta ja kilpien tunnisteena on keltainen reunus kilven oikeassa reunassa.

Lyhytaikaisien kilpien myöntämisehtoja on kiristetty vuosien varrella. Ajoneuvojen rekisteröintiasetuksen (FZV) mukaan lyhytaikaiset kilvet voi hankkia joko ajoneuvon haltijan kotipaikkakunnalta tai siltä paikkakunnalta, jossa ajoneuvo on. Asetuksen soveltaminen kuitenkin vaihtelee huomattavasti eri rekisteröintitoimipisteiden välillä. Joissakin toimipisteissä ulkomailla asuvalle ei anneta lainkaan keltaisia siirtokilpiä.

Asetuksen mukaan autolla pitää olla siirtokilpien saamiseksi voimassa oleva ”HU” eli Hauptuntersuchung, siis määräaikaiskatsastus (”TÜV”). Auto pitää esittää rekisteröintiviranomaiselle ja lisäksi autosta pitää olla rekisteröintitodistuksessa konkreettiset yksilöintitodisteet (malli- ja merkkitiedot sekä merkinnät EU-tyyppihyväksynnästä tai yksittäiskatsastuksesta).

Siirtokilville tarvitaan liikennevakuutus. Jos saksalainen rekisteröintitoimisto ei hyväksy suomalaista liikennevakuutusta, pitää esimerkiksi lähistöllä sijaitsevasta kilpipajasta hankkia saksalainen liikennevakuutus.

Siirtokilpien hakemus- ja asiapaperimaksut ovat noin 15 euroa ja kilvet maksavat noin 25 euroa.

ADAC varoittaa, että Saksan siirtokilpiä ei välttämättä hyväksytä ulkomailla, koska kilvet ovat vain kansalliset kilvet. Saksalla on kahdenvälinen sopimus siirtokilpien hyväksymisestä vain Itävallan, Italian, Sveitsin ja Tanskan kanssa. Muissa Saksan naapurimaissa siirtokilpiä suvaitaan tai ainakaan niistä ei sakota ADAC:n mukaan. Mutta siirtokilvillä muualla kuin Saksassa ajavilla ei ole minkäänlaisia lakiin perustuvia oikeuksia eikä takeita tämän käytännön säilymisestä. Esimerkiksi Ranskasta ja Benelux-maista on aiemmin toistuvasti raportoitu ADAC:lle tapauksista, joissa Saksan siirtokilpien kanssa on ilmennyt merkittäviä ongelmia tarkastuksissa. Toistuvia ongelmia on esiintynyt myös Unkarissa, Romaniassa ja Bulgariassa.

Kun auto viedään pysyvästi pois Saksasta, on vientikilpien (Ausfuhrkennzeichen) käyttäminen ADAC:n mukaan ongelmatonta.

Lähde: adac.de, suora linkki ADACin sivuille.

 

Saanko ajaa Saksasta hankituilla vientikilvillä ulkomaan lomamatkalla Espanjaan ja sieltä kotiin Suomeen?

Periaatteessa kyllä, sillä Saksan voimassa olevin vientikilvin varustetulle ajoneuvolle otettu liikennevakuutus on voimassa kaikissa vihreän kortin maissa. Auton määräaikaiskatsastuksen pitää tietysti myös olla voimassa koko aiotun matkan ajan. Ongelmana on se, ettei vientikilvistä tai muistakaan tilapäisistä kilvistä ole sitovaa kansainvälistä lainsäädäntöä, vaan jokainen maa saa itse määritellä, miten se suhtautuu vientikilpiin.

EU on antanut aiheesta jo pariin kertaan ns. neuvovan tiedonannon, mutta ei direktiiviä. Tuorein tiedonanto on vuodelta 2007 (2007/C 68/04).

Tiedonannon mukaan moottoriajoneuvo on aiemmin rekisteröity toisessa jäsenvaltiossa, jos sille on myönnetty viranomaisen lupa, joka oikeuttaa ottamaan ajoneuvon käyttöön liikenteessä ja josta ajoneuvo tunnistetaan ja jossa sille annetaan rekisteröintinumero. Tiedonanto koskee myös moottoriajoneuvoja, jotka on rekisteröity tilapäisesti tai lyhytaikaisesti tai joille on annettu erityinen elinkeinonharjoittajille suunnattu rekisteröinti.

”Alkuperäjäsenvaltion olisi lisäksi sallittava alueellaan myös määränpäänä olevan jäsenvaltion antamien väliaikaisten rekisterikilpien ja todistusten käyttö.
Väliaikaisilla rekisterikilvillä ja todistuksella varustetun ajoneuvon vapaa kulku voidaan estää vain liikenneturvallisuussyistä (esim. kuljettajan ajokunto, paikallisten liikennesääntöjen noudattaminen tai ajoneuvon kunto) tai jos ajoneuvoa on syytä epäillä varastetuksi taikka jos valvontaviranomaisilla on perusteltu syy epäillä todistuksen pätevyyttä.”

Mutta edellä oleva tiedonanto on siis vain suositus, ei sitova määräys.

Espanja on ilmoittanut tunnustavansa ulkomaiset vientikilvet merkkinä voimassaolevasta rekisteröinnistä.

Suomeen voi ajaa Saksan vientikilvillä Saksan läpi, vaikka autolla olisi käytykin välillä Saksan rajojen ulkopuolella, mutta liikennevakuutuksen ja auton määräaikaiskatsastuksen pitää olla voimassa.

Jos vientikilpien ja liikennevakuutuksen voimassaolo on päättynyt ja ajetaan Saksassa, on kyse useammasta rikosoikeudellisesta rikkeestä (mm. vakuutusrikkomus, rekisteröintirikkomus ym.) ja seurauksena ovat tulojen mukaan määräytyvät päiväsakot.