Autoliiton Ajokoulu – Erilaisia merkinantokeinoja
5.3.2025, klo 07.05
Viestinnän perimmäinen tarkoitus pitäisi olla liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden lisääminen
Asiantuntijana Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen
Liikenteessä tulee aika-ajoin tarpeita viestiä muille tienkäyttäjille. Osa tästä viestintätarpeesta juontaa juurensa suoraan voimassa olevasta lainsäädännöstä. On kuitenkin olemassa myös lakiin kirjoittamattomia, mutta vakiintuneita, viestintäkäytäntöjä, jotka jokaisen tienkäyttäjän on hyvä tiedostaa. Tässä jutussa keskitymme vain autolla ja sen laitteilla tapahtuvaan viestintään.
Suuntamerkki
Merkinantokeinoista monelle tulee varmasti ensimmäisenä mieleen suuntamerkki. Olennaista on pitää mielessä, että suuntamerkillä on tarkoitus viestiä aikomuksesta liittyä liikenteeseen kadun reunasta sekä aikomuksesta kääntyä tai vaihtaa kaistaa – ei siis siitä, että liitytään liikenteeseen, käännytään tai vaihdetaan kaistaa. Tämän saivartelun tarkoitus on kertoa, että suuntamerkki tulee kytkeä ajoissa, jotta muilla tienkäyttäjillä on mahdollisuus havaita aikomus ennen kuin itse tapahtuma on jo käsillä. Jokainen näkee, että auto kääntyy, mutta sitä ei näe, että joku aikoo kääntyä. Ja juuri tämän aikomuksen tiedostaminen auttaa ennakoimaan tulevaa tilannetta ja selviytymään siitä liikenteen turvallisuuden tai sujuvuuden kärsimättä.
Suuntamerkin avulla edellä ajavan auton kuljettaja voi myös viestiä takana ajavalle, ohitusta aikovalle auton kuljettajalle, onko ohittaminen hänen mielestään turvallista vai ei. Jos ohituspaikka tai liikennetilanne vaikuttaa siltä, ettei ohittaminen ole turvallista, kannattaa edellä ajavan vilauttaa muutaman kerran suuntamerkkiä vasemmalle. Ohittavan auton kuljettajan tulisi tällöin ymmärtää, ettei ohitukseen pidä lähteä. Suuntamerkki vasemmalle saattaisi myös tarkoittaa, että edellä ajava on kääntymässä vasemmalle, jolloin silloinkaan ohitukseen ei pidä missään tapauksessa lähteä. Siis vielä lyhyesti ja ytimekkäästi: vilkun puolelta ei pidä milloinkaan ohittaa.
Jos taas edellä ajava haluaa viestiä takaa tulevalle, että nyt hänen mielestään olisi turvallinen ohituspaikka, voi hän vilauttaa suuntamerkkiä muutaman kerran oikealle. Tätä merkinantoa on kuitenkin syytä käyttää vain todella harkiten ja sellaisessa tilanteessa, kun voi olla aivan varma ohituksen turvallisuudesta. Ohitukseen lähtevän on syytä pitää mielessä, että vastuu ohituksen turvallisuudesta on kuitenkin hänellä. Ohitusta aikova ei myöskään saa missään tapauksessa sokeasti luottaa edellä ajavan merkinantoon.
Hätävilkut
Hätävilkut ovat myös tärkeä viestintäkeino. Niitä saa käyttää pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa, joka on onnettomuuden, rikkoutumisen tai muun pakottavan syyn vuoksi jouduttu pysäyttämään paikkaan, jossa se saattaa aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle. Hätävilkkuja saa käyttää myös liikkuvassa ajoneuvossa varoittamaan muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta. Hyvä esimerkki tällaisesta on vaikkapa liikenteen äkillinen pysähtyminen moottoritiellä.
Kaukovalojen vilautus
Kaukovaloja lyhyesti vilauttamalla saa helposti annettua valomerkin, jos haluaa kiinnittää toisen tienkäyttäjän huomion vaaratilanteen välttämiseksi. Vastaantulevan auton vilauttaessa kaukovaloja kannattaa tarkastaa, onko itsellä keliolosuhteisiin ja tilanteeseen sopivat valot päällä. Mikäli on, on syytä tehostaa havainnointia, sillä vastaantulija saattoi varoittaa vaarasta, kuten esimerkiksi hirvieläimistä.
Takana ajavan vilauttaessa kaukovaloja, on syytä ensisijaisesti varautua siihen, että hän on lähdössä ohittamaan. Kaukovaloja vilauttamalla ohittaja saa havahdutettua edessä ajavan auton kuljettajan siihen, että häntä ollaan lähdössä ohittamaan, koska ohittavan auton suuntamerkki jää helposti ajovalojen loisteen seasta edessä ajavan auton kuljettajalta huomaamatta. Mikäli takaa-ajava ei kaukovaloja vilautettuaan lähdekään ohittamaan, saattoi merkinannon syy olla viestiä, ettei edellä ajavalla pala takavalot, vaikka sää- tai keliolosuhteet sitä edellyttäisivät.
Peruutusvalot
Kaukovalojen lisäksi merkinantoon käytettäviä valoja ovat peruutusvalot. Nämä auton takana olevat valkoiset valot viestivät, että autossa on peruutusvaihde päällä, joten se todennäköisesti aikoo peruuttaa.
Välillä näkee mäkisellä paikalla, että joku valuttaa autoa taaksepäin vaihde vapaalla. Näin ei tulisi milloinkaan tehdä vaan aina kytkeä peruutusvaihde päälle, jotta peruutusvaloilla saadaan viestittyä muille peruutusaikomuksesta.
Jarruvalot
Jarruvalo syttyy kuljettajan painaessa jarrupoljinta tai auton vauhdin hidastuessa tuntuvasti muusta syystä.
Oman toiminnan ennalta-arvattavuuden kannalta olennaista olisi, että risteystä lähestyttäessä suuntamerkki syttyisi aina selvästi ennen jarruvaloja – siis mikäli tarkoitus on kääntyä.
Nopeuden säätely
Nopeuden säätely on myös keskeinen merkinantokeino, vaikka sitä ei monikaan tule sellaiseksi ajatelleeksi. Jos risteystä lähestyy väistämismerkin takaa hurjaa vauhtia ja vasta viime hetkellä tekee rajun jarrutuksen, ei toiminta ole kovin ennalta-arvattavaa ja saattaa päätietä lähestyvän silmissä hyvinkin näyttää siltä, ettei ole aikomus noudattaa väistämisvelvollisuutta. Jos taas vauhtia hiljentää tuntuvasti jo hyvissä ajoin risteystä lähestyessään, on se päätietä ajavalle selkeä merkki siitä, että sivutietä tuleva tiedostaa väistämisvelvollisuutensa.
Vastaavasti, jos huomaa viereistä kaistaa samaan suuntaan ajavan kytkevän suuntamerkin päälle merkiksi kaistanvaihtoaikomuksesta ja haluaa auttaa kaistanvaihdon sujuvuudessa päästämällä kyseisen auton eteensä, kannattaa hiljentää nopeutta ja jättäytyä selvästi niin taakse, että kaistanvaihtoa aikova ymmärtää hyvän eleen ja pääsee toteuttamaan vaihtoprosessin turvallisesti. Monissa nykyautoissa on varusteena kaistanvaihtoavustimia ja katvevaroitusjärjestelmiä, jotka saattavat jopa pyrkiä estämään kaistanvaihtoa, jos viereistä kaistaa ajava ei jättäydy riittävän kauas.
Äänimerkki
Äänimerkki on tarkoitettu käytettäväksi tilanteissa, joissa se on tarpeen vaaran välttämiseksi. Valitettavan usein näkee kuitenkin käytettävän äänimerkkiä vaaratilanteen jo tapahduttua, ikään kuin kouluttamistarkoituksessa. Näin ei kuitenkaan tulisi toimia.
Äänimerkkiä ei myöskään saa painaa tarpeettoman pitkään vaan lyhyt törähdys riittää.


