Autoliiton lausunto autoverolain liitteen muuttamisesta

Autoliitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi tässä asiassa.

Siirtyminen uuteen WLTP-mittaustapaan on hyvä asia, koska sen avulla kuluttajat saavat aiempaa realistisemman kuvan autojen keskimääräisestä polttoaineenkulutuksesta. Aiemmin käytössä ollut NEDC-mittaus ei simuloinut riittävän totuudenmukaisesti ajoneuvojen todellista kulutusta.

Siirtyminen WLTP-mittaustavan käyttämiseen autoverotuksessa heti mittaustavan tultua velvoittavaksi syyskuun alussa sisälsi riskejä, sillä käytössä ei ollut riittävästi tietoa WLTP:n ja vanhan NEDC-mittaustavan eroista. Lopputuloksena olikin se, että uusi verotaulukko johti käytännössä autoveron kiristymiseen.

Autoliitto pitää hyvänä sitä, että hallitus on valmis nopealla aikataululla korjaamaan 1.9.2018 voimaan astunutta verotaulukkoa, joka on osoittautunut verotusta kiristäväksi tavoitteeksi ilmoitetun veroneutraaliuden sijaan. Jo nyt 1.9.-2.12.2018 välisenä aikana autonsa rekisteröineet ovat joutuneet maksamaan tarpeettomasti kiristettyä veroa. Samalla voidaan varmistaa, että vuonna 2019 voimaan astuva hallituksen neljäs suunniteltu autoveronalennus todellisuudessakin alentaa autoveroa.

Suomessa myydään vuosittain runsaat 100 000 uutta autoa ja yli 500 000 käytettyä autoa. Kaikilla ei ole varaa ostaa uutta autoa, joten autokannan uusiutumistavoitteen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että myös käytettyjen autojen ostajilla on saatavilla uudempia käytettyjä autoja. Tässä asiassa käytettyjen autojen tuonnilla on tärkeä tehtävä. Autokannan uusiminen vain uusien autojen myynnin kautta kestää pitkään, mutta tuonnilla asiaa voidaan vauhdittaa. Vanhan käytetyn auton vaihtaminen uudempaan ja vähäpäästöisempään käytettyyn autoon on ympäristöteko ja palvelee päästötavoitteiden saavuttamista.

Suomalaisen henkilöauton arvo on keskimäärin 3600 euroa eikä tällaista autoa vaihdeta uuteen ilman merkittävää lisäpääomaa. Suomessa autoverotuksen tavoite on ollut puhtaasti fiskaalinen. Veroa on aina kiristetty tai muutettu pikaisesti, jos jostain on löytynyt keino veron välttämiseen tai alentamiseen. Nyt kun valtio ja Euroopan unioni ovat asettaneet tiukat tavoitteet alentaa liikenteen päästöjä, niin fiskaalisuustavoitteesta ei voida enää pitää kiinni. Autoverotuksesta onkin asteittain luovuttava, jos asetetut ympäristötavoitteet halutaan saavuttaa. Nykyisellä veromallilla kansalaisilla ei ole varaa ostaa uusia tai uudempia käytettyjä henkilöautoja. Valtion pitää päättää haluaako se veroja vai uudempaa autokantaa. Tavoite edellyttää tekoja, pelkät visiot eivät riitä. Toistaiseksi noiden tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole esitetty merkittäviä ja konkreettisia suunnitelmia.

Verotuksen ja muiden päätösten poukkoilevuus on ollut omiaan aiheuttamaan epävarmuutta kuluttajissa ja siten vanhentanut autokantaa entisestään. Siinä missä vielä vajaat kymmenen vuotta sitten ihmisiä kannustettiin verotuksella hankkimaan dieselautoja, nyt väläytellään jo ajoittain dieselautojen kieltämistä. Ihmiset lykkäävät myös sähköautojen ja pistokehybridien hankintaa, koska jokainen ymmärtää, että hallituksen esittämiä määrätavoitteita on vaikea saavuttaa ilman merkittäviä tukia ja nyt näitä tukia odotellaan. Autoliittoon tulee runsaasti kysymyksiä siitä, minkä auton uskaltaa ostaa ja kysyjät ovat useimmiten päätyneet lykkäämään muuten ajankohtaista autonhankintaansa.

Tieliikenteen osuus henkilöliikenteestä on Suomessa noin 93 % ja henkilöauton osuus siitä noin 80 %. Valtion omat ja EU:n tiukat päästötavoitteet koskettavat erityisesti suomalaisia, koska Suomi on Euroopan unionin harvimmin asuttu maa. Tästä johtuen meillä on ohuet henkilöliikenteen virrat eikä korvaavia liikkumismuotoja ole ollut mahdollista rakentaa. Kaikki autoiluun liittyvät verotuspäätökset vaikuttavat erittäin paljon suomalaisten elämään ja muun muassa taloudelliseen toimeliaisuuteen.

Kunnioittavasti,

Pasi Nieminen

Autoliitto Ry