Autoliiton lausunto eduskunnan verojaostolle ajoneuvoverolain muuttamisesta
18.9.2017, klo 00.00Autoliitto on antanut eduskunnan verojaostolle lausunnon hallituksen esityksestä laiksi ajoneuvoverolain 57 ja 66 §:n muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 81/2017 vp).
Autoliitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi tässä asiassa.
Esityksessä muutetaan lainsäädäntöä niin, että ns. kaksoisrangaistavuuden kielto poistetaan lainsäädännöstä. Asiassa on huomionarvioista se, että hallinnosta veronkorotusta pidetään ja arvioidaan myös rangaistuksenluonteisena toimena. Autoliitto on useaan kertaan kiinnittänyt lainmuutosprosessien yhteydessä huomiota tähän sanktiokumulaatioon, johon on kuulunut myös mahdollisuus määrätä ajokieltoa hallinnollisena turvaamistoimenpiteenä. Valittu linja, jossa pyritään noudattamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja kansallisen lainsäädännön periaatteiden mukaista linjaa on hyvä, vaikkakin liikenne- ja viestintäministeriö näkee muun tuomioistuinkäytännön valossa mahdollisena ohittaa keskeiset oikeusperiaatteet.
Esityksen perusteluissa todetaan muutoksen johtavan 100 000 euron sakkotulojen alenemaan ja 2 000 000 euron lisäverokertymään veronkorotuksen tulessa jälleen mahdolliseksi. Jos samasta teosta määrätään veronkorotuksena 20-kertainen taloudellinen seuraamus rikosseuraamukseen verrattuna, niin rangaistavuuden yleisten periaatteiden mukaan voidaan veroseuraamusta pitää yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaan liian ankarana. Varsinkin kun huomioidaan se, että seuraamuksen todellisuudessa maksavat vain ne, joilla on maksukykyä ja joiden laiminlyönti johtuu todennäköisimmin epähuomiosta ja anteeksiannettavissa olevasta huolimattomuudesta.
Esityksessä mahdollistetaan poliisin valvontatoiminnan yhteydessä kuvaamalla saamien tietojen luovuttaminen veroviranomaisen käyttöön. Tämä käytäntö herättää kysymyksen siitä, onko oikein että poliisin tehtäväksi osoitetaan verotuksen valvonta teosta, jota pidetään niin vähän moitittavana, että sen rikosoikeudellisesta seuraamuksesta ollaan valmiita luopumaan. Poliisin tehtävänä tulee olla liikenneturvallisuuden ja siihen välittömästi liittyvien asioiden valvonta. Oma kysymyksensä on se, mihin veroviranomainen, eli tässä tapauksessa Liikenteen turvallisuusvirasto kuvia käyttää ja missä muodossa ne sille luovutetaan? Selvitetäänkö niistä mahdollisesti ajoneuvon kuljettajan asema omistajana ja haltijana? Mitä tietoa luovutettavien kuvien yhteydessä muuten luovutetaan? Kenellä on oikeus tarkistaa veron perusteena oleva kuvaamalla hankittu materiaali ja mitä muuta tai ketä koskevaa tietoa niistä mahdollisesti selviää? Onko jatkossa tarkoitus muussakin verotuksessa yleisesti käyttää viranomaisten kuvaamalla hankkimaa tietoa myös muiden verolajien täytäntöönpanossa?
Yksityisyydensuoja on perusoikeus, jota vaarantavia toimenpiteitä tulee ottaa käyttöön vain erityisen tarveharkinnan perusteella. Esityksen mukaisten verojen laiminlyönti olisi teko, josta ei jatkossa määrättäisi rikosoikeudellista seuraamusta. Tälläkin perusteella nyt esitetty kameravalvonnan ulottaminen hallintoviranomaisten käyttöön veronkorotusten määräämiseksi on riittämättömällä tavalla perusteltu ja siitä tulisi luopua.
Kunnioittavasti,
Pasi Nieminen
Autoliitto Ry