Autoliiton lausunto ilmastotoimia koskevasta EU:n sosiaalirahastosta

15.11.2021, klo 00.00

Autoliitto on antanut eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle lausunnon aiheesta ”Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta” U 61/2021 vp.

Autoliitto kiittää mahdollisuudesta saada lausua tässä asiassa.

Komission ehdotukseen ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta liittyy runsaasti Suomen kannalta epäedullisia piirteitä. Suomessa ei ole verotuksen progressiivisuuden ja tulonsiirtojen johdosta mittavassa määrin energiaköyhiä kotitalouksia. Nyt suunnitteilla olevassa ilmastotoimia koskevassa sosiaalirahastossa hyvin kansallisesti asiansa hoitaneet maat, kuten Suomi, joutuisivat maksamaan muiden EU-maiden vihreän siirtymän kustannuksia.

Ehdotuksessa Suomen saama enimmäissaanto-osuus rahaston varoista on vain 0,54 %, kun Suomen keskimääräinen arvioitu maksuosuus olisi noin 1,7 % kuluvalla rahoituskaudella. Euromääräisesti Suomi saisi rahastosta yhteensä 387 milj. euroa, mutta voisi maksaa karkeasti arvioiden peräti 1 230 milj. euroa. Eli käytännössä Suomi maksaisi muiden maiden kuluja noin 840 miljoonalla eurolla.

Lisäksi rahasto edellyttäisi komission ehdotuksen mukaan 50 %:n kansallista osarahoitusta. Komission ehdotuksessa tämä rahoitettaisiin jäsenvaltioille tuloutuvista päästökaupan huutokauppatuloista. Kyseessä olisi tällöinkin kansalliseen talousarvioon kohdistuvasta lisämenosta, mitä ei pidä hyväksyä.

Meillä liikkumisen verot, kuten polttoainevero, ovat EU:n kireimpien joukossa. Autoverolla henkilöautokanta on verotettu niin, että Suomessa on yksi EU:n vanhimmista autokannoista. Suomi on Euroopan unionin harvimmin asuttu pitkien etäisyyksien maa ja täällä muun muassa henkilöauton käyttö on perustellumpaa kuin missään muualla ja myös tavaraliikenne on riippuvainen tieliikenteestä. Ei ole mitenkään hyväksyttävää, että Suomen muutenkin kireästi verotetusta kotitalouksien ja elinkeinoelämän liikkumisesta tehdään entistä kalliimpaa muiden, tiiviimmin asuttujen EU-maiden tukemiseksi. Oleellista on huomioida se, että Suomessa, vanhan autokannan maassa, liikenteen sähköistymisen edellyttämä autokannan uusiutuminen vaatii merkittävästi lisää pääomia. Mahdolliset liikenteestä kerättävät tulonsiirtorahastot muiden jäsenmaiden hyväksi eivät tätä tilannetta helpota.

Energia- ja liikenneköyhyydestä kärsivien yritysten ja kotitalouksien tukemisen tulisi olla kunkin jäsenmaan omalla vastuulla etenkin niissä maissa, joissa liikenteen kokonaisverorasitus on EU:n keskitason alapuolella. Mikäli tulonsiirtoihin kuitenkin päädyttäisiin esitetyllä tavalla, niin ne tulisi rahoittaa muusta kuin liikenteestä kerättävistä tuloista. Muussa tapauksessa jo nyt korkean verotuksen maissa syntyy kumulaatio, jossa verotus kiristyy entisestään muiden jäsenvaltioiden tukemisen johdosta. Sen seurauksena on mahdollista, että näissä valtiossa energiaköyhyys lisääntyisi.

Kunnioittavasti,

Pasi Nieminen

Autoliitto Ry