Autoliiton lausunto kansallisen tieliikenteen päästökaupan arvioinnista

Autoliitto kiittää mahdollisuudesta saada lausua tässä asiassa.

Liikkumisen kustannusten nostamisella on aina vaikutuksia ihmisten liikkumiseen sekä muuhun kulutukseen. Näin ollen esimerkiksi kansallisen päästökaupan kustannuksia nostavat vaikutukset varmasti vähentäisivät liikkumista ja siten omalta osaltaan päästöjä. On kuitenkin erittäin tärkeää arvioida päästövähennyspotentiaalin ohella päätösten vaikutuksia ihmisten ja yritysten toimeentuloon ja toimintamahdollisuuksiin. Toistaiseksi vaikutusten arviointia ei ole tehty lainkaan siitä näkökulmasta. Arvioinnin tekeminen on myös erittäin vaikeaa, koska mahdolliselle päästökaupalle ei ole olemassa valmista mekanismia, minkä perusteella vaikutustenarviointia voisi tehdä.

Euroopan unionin komission esityksessä ilmastotoimiksi on tällä hetkellä suunnitelmissa tieliikennettä koskeva Euroopan laajuinen päästökauppajärjestelmä. Samaan aikaan Suomen taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitetta on esitetty korotettavaksi EU:n tiukimmaksi, minkä lisäksi tekeillä ovat muun muassa energiaverodirektiivin ja uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen. Nämä kaikki nostavat oletettavasti polttoaineiden hintoja ja siten liikkumisen kustannuksia. Suomen kansallisissa intresseissä ei ole luoda päällekkäistä sääntelyä omalla päästökauppajärjestelmällä.

EU:n päästökauppaan suunnitellun sosiaalisen ilmastorahaston tavoitteena on mahdollistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus siten, että vihreä siirtymä olisi mahdollisimman nopeasti eurooppalaisten ulottuvilla. Rahastoon ohjattaisiin suunnitelmien mukaan EU:n budjetista summa, joka vastaisi 25 prosenttia uudesta rakennusten ja maantieliikenteen päästökaupasta saatavista tuloista. Toinen samansuuruinen summa olisi tarkoitus hankkia jäsenmailta EU-budjetin ulkopuolisena rahoituksena. EU:n laajuisessa rahastossa piilee suuri riski, että Euroopan unionin vauraat maat Suomi mukaan lukien tukisivat muiden maiden kansalaisten sähköautojen ja muiden vihreän siirtymän tuotteiden hankintoja.

Vain reilun viiden miljoonan asukkaan pinta-alaltaan suuressa maassa ei ole järkevää luoda uutta järjestelmää, jonka tuotoista merkittävä osa häviäisi sen rakentamiseen ja operoimiseen. Meillä on jo nyt käytössä polttoainevero, jonka kerääminen on erittäin halpaa ja tehokasta. Polttoainevero on läpinäkyvä sekä vertailukelpoinen eri jäsenmaiden välillä. Se, että veron korottaminen on vaikeaa poliittisessa päätöksenteossa nimenomaan veron läpinäkyvyyden johdosta, ei ole hyvä peruste uuden monimutkaisemman järjestelmän luomiseen.

Kansallisten, EU:n vaatimuksia ankarampien kiristysten tavoittelemisen sijaan Suomen pitää huolehtia EU-edunvalvonnassaan siitä, että meidän olosuhteemme huomioidaan EU:n päätöksenteossa. Nyt asian laita ei ole näin. Suomi on Euroopan unionin syrjäseutua ja täällä oman auton käyttö on perustellumpaa kuin missään muualla Euroopassa. Sen pitäisi näkyä myös liikenteelle asetettavissa vaatimuksissa ja verotuksen tasossa. Päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta Suomen ei omalla toiminnallaan pidä hankaloittaa työssäkäyntiä ja heikentää yritysten kilpailukykyä enempää kuin jo nyt EU:sta tulevilla vaatimuksilla tapahtuu.

Uusien vero- ja maksujärjestelmien suunnittelun sijaan nyt tulisi kantaa huolta siitä, miten edistetään ajoneuvokannan uudistumista ja eri käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin rakentamista. Asiaa ei voi ratkaista vain vaatimuksia kiristämällä sekä veroja ja maksuja korottamalla. Keskeistä on, että me itse huolehdimme omasta kilpailukyvystämme ja siitä, miten Suomi ja suomalaiset pidetään liikkeessä.

Suomen tulisi nyt seurata miten EU:n päästökauppa-aloite etenee ja kansallisen päästökaupan selvittäminen tulisi keskeyttää.

Kunnioittavasti,

Pasi Nieminen

Autoliitto Ry