Autoliiton lausunto sähköpotkulautailun ja mikroliikkumisen ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista

Arviomuistio, liitteet sekä kaikki lausunnot löytyvät lausuntopalvelusta.

 

1. Pidättekö arviomuistiossa esitettyä kuvausta mikroliikkumisen nykytilasta oikeansuuntaisena ja riittävän kattavana? Olisiko nykytilan kuvausta syytä täydentää jollain tavalla?

Katsaus nykytilaan on varsin oikeansuuntainen ja kattava.

2. Mitä arviomuistiossa käsitellyistä ratkaisuvaihtoehdoista pidätte kannatettavimpana ja toteuttamiskelpoisimpana? Minkä vuoksi?

Mikään esitetyistä ratkaisuvaihtoehdoista ei ole yksin sellaisenaan toimiva, vaan tehokkain tapa löytyy yhdistelemällä eri ratkaisuvaihtoehdoissa esitettyjä asioita.

Promilleraja

Autojen ja muiden moottoriajoneuvojen, kuten mopojen ja moottoripyörien kuljettamiseen on asetettu promilleraja. Moottoripyöräilijät ja mopoilijat aiheuttavat pääasiassa vahinkoja itselleen, kuten mikroliikkujatkin tekevät. Tästä huolimatta ajoneuvojen promillerajasta on määrätty tarkasti ja näitä ajoneuvoja koskee rekisteröinti- ja liikennevakuuttamisvelvollisuus. Tällä mahdollistetaan rangaistuksen antaminen ja liikennevakuutuksen korvausten rajaaminen sekä takaisinperintä.

Päihtyneiden sähköpotkulautailijoiden ja pyöräilijöiden valtakunnalliset liikenneonnettomuuksien kokonaiskustannukset ovat pyöräliikenteen osalta 391 miljoonaa euroa ja sähköpotkulautailun osalta 130 miljoonaa euroa. Näiden puolen miljardin euron vuotuisten kustannusten ei pitäisi jäädä kaikkien veronmaksajien vastattavaksi, vaan ne pitäisi kohdistaa vahingon aiheuttajien tai heidän ajoneuvojensa liikennevakuutukseen, kuten menetellään muiden liikennevakuutusvelvollisuuden piiriin kuuluvien moottoriajoneuvojen kohdalla. Mikroliikkumiseen tulee asettaa selkeä promilleraja ja seuraamukset sen rikkomisesta ja siten antaa poliisille toimivaltuudet puhalluttaa alkoholin tai testata huumausaineiden vaikutuksen alla ajamisesta epäilty kuljettaja.

Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä pyöräilyn ja mikroliikkumisen promillerajasta esitetään yhtenä uhkana sitä, että harvaan asutuilla alueilla päihtyneenä kulkemiseen valittaisiin pyörän sijasta auto. On hyvin vaikea nähdä tilannetta, jossa näin todellisuudessa tapahtuisi, sillä autolla ajaminen humalassa on vahvasti kriminalisoitu ja yhteiskunnassa yleisesti hyvin tuomittavaa. Tämän lisäksi se on erittäin vaarallista muitakin kuin kuljettajia kohtaan. Lähes jokainen ymmärtää sen juovuksissakin.

Vakuuttaminen

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän mukaan uuden Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin täytäntöönpano merkitsee yli 25 km/h kulkevien ja yli 25 kg painavien sähköajoneuvojen liikennevakuuttamisvelvollisuutta. Vakuuttamisvelvollisuuden valvonnan kannalta olisi tarkoituksenmukaista myös edellyttää niiden rekisteröimistä ajoneuvojen yksilöimiseksi. Ilman rekisteröintiä näiden ajoneuvojen tunnistaminen ja yksilöinti liikenteessä olisi käytännössä erittäin hankalaa ja se vaikeuttaisi myös vaatimusten kohdentamista liikennevakuutuksen perusteella. Mikroliikkumisvälineiden rekisteröintivelvollisuus ja sen toteuttamisen edellytykset tulee selvittää ajoneuvojen tunnistamisen mahdollistamiseksi.

Rekisteröintivelvollisuuden laajentaminen voitaisiin rajoittaa vain liikennevakuutettaviin ajoneuvoihin.

Pysäköinti

Sähköpotkulautojen tai polkupyörien siirtäminen pysäköitäväksi kadulle vähentää oleellisesti autoille ja muille moottoriajoneuvoille tarkoitettua pysäköintitilaa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on jo suunnitellut yli 140 pysäköintiruudun muuttamista mikroliikkumisvälineiden pysäköintipaikoiksi. Mikäli pysäköinti muualle kuin kadulle tai ajoradalle kielletään, niin tämän lisäksi jatkossa sähköpotkulautoja on kadulla myös muissa kuin niille erityisesti osoitetuissa pysäköintiruuduissa, mikä entisestään vähentää pysäköintimahdollisuuksia kaupungeissa. Se myös lisää osaltaan pysäköintipaikan etsimiseen käytettävää ylimääräistä ajoa ja vaikeuttaa asukaspysäköintipaikkojen käyttöä ja asiointiliikennettä kaupungeissa.

Ei ole mitenkään perusteltavissa, että maksulliset pysäköintipaikat osoitetaan maksutta mikroliikkumisen ajoneuvojen käyttöön. Jalkakäytävillä ja pyöräteillä tai niiden läheisyydessä muussa katutilassa on paljon paikkoja ja alueita, joihin mikroliikkumisvälineiden pysäköintialueita voidaan rakentaa ja osoittaa ilman merkittävää haittaa liikkumiselle. Sähköpotkulautojen ja polkupyörien pysäköintiä ei tule siirtää kaduille muille ajoneuvoille tarkoitetuille pysäköintipaikoille.

Kannatettavaa kuitenkin on, että esimerkiksi yhteiskäyttöiset sähköpotkulaudat tulee pysäköidä niille osoitetuilla paikoille. Jalkakäytävillä ja pyöräteillä tai niiden läheisyydessä muussa katutilassa on paljon paikkoja ja alueita, joihin mikroliikkumisvälineiden pysäköintialueita voidaan rakentaa ja osoittaa muuta liikennettä häiritsemättä. Samalla sähköpotkulautojen siirtämiseen liittyvä byrokratiaa pitää vähentää ja mahdollistaa välitön siirto.

Muita ratkaisuesityksen kohtia

Sähköpotkulautojen liikennesääntöjen yhtenäistäminen on kannatettavaa. On kestämätön tilanne, jos muut tielläliikkujat eivät voi tietää, mitä liikennesääntöjä minkäkin samannäköisen laitteen kohdalla noudatetaan.

Uusien liikenteenohjauslaitteiden ottaminen käyttöön on periaatteessa kannatettavaa ja oikein käytettynä ohjauslaitteet voisivat selkeyttää sääntöjä. Arjen realismia kuitenkin on, että monet esitetyt liikennemerkit ja niiden merkitys jäisivät suurelle osalle mikroliikenteen käyttäjistä epäselviksi eikä niitä noudatettaisi.

3. Puuttuuko arviomuistiossa käsitellyistä ratkaisuvaihtoehdoista jokin olennaiseksi katsomanne ratkaisuvaihtoehto? Millainen tämä ratkaisuvaihtoehto olisi?

Sopiva ratkaisuvaihtoehto on yhdistelmä esitetyistä kohdista.

4. Mikä on näkemyksenne luvussa 7 esitetystä liikenne- ja viestintäministeriön arviosta? Tulisiko arviota täydentää joillain tavalla?

Tässä kohdassa on pääasiassa oikeansuuntaisia toimenpide-ehdotuksia. Autoliiton täydennys- ja muutosehdotuksia on kysymyksen 2 alla.

5. Mitä muuta haluaisitte lausua arviomuistiosta ja sen sisällöstä?