Autoliiton podcast kuluttajariitatapauksista: ”Ensimmäisen selvityskeinon tulisi olla neuvottelu”
3.2.2023, klo 10.03
Luulot pois autoilusta -podcastin uusimmassa jaksossa keskustellaan autoilun kuluttajariidoista 2020-luvulla, kun Elina Koivumäen vieraaksi saapuvat Pauli Ståhlberg ja Pasi Nieminen. Millaisista asioista autokaupassa tällä hetkellä riidellään? Entä millä erilaisilla keinoilla riitoihin voi etsiä ratkaisuja?
Kun auton ostosta tai huollosta syntyy Suomessa riitaa, erimielisyyttä voidaan käsitellä useissa eri foorumeissa. Yleisissä tuomioistuimissa eli eri puolilla Suomea sijaitsevissa käräjäoikeuksissa ratkotaan yrityksen ja kuluttajan välisiä sekä kahden kuluttajan välisiä riitoja. Kilpailu- ja kuluttajavirastossa toimii kuluttaja-asiamies sekä juristeja, joiden tehtävänä on valvoa, miten yritykset noudattavat kuluttajansuojalakia sekä auttaa ja tutkia erimielisyyksissä.
Kuluttaja-asiamies ei yleensä käsittele yksittäisiä riita-asioita, vaan kuluttaja voi saada apua kuluttajaneuvonnasta sekä kuluttajariitalautakunnasta (KRIL). Jos kuluttajaneuvonnan myötä asiaa ei saada ratkaistuksi, riidan voi viedä kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi.
”Ensimmäisen keinon tulisi aina olla neuvottelu. Jos se ei asianosaisten välillä onnistu, täytyy reklamoida”, kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg muistuttaa.
Kuluttajariitalautakunnassa käsitellään uusien ja käytettyjen ajoneuvojen kauppaa, mutta tapaukset painottuvat selvästi käytettyjen autojen puolelle. Esimerkiksi vuonna 2022 käsittelyyn tuli 900 käytetyn auton riitaa, uuden auton kaupasta vain sata. Vanhojen autojen osalta riidellään tyypillisesti jakohihnan kestävyydestä, sillä hajotessaan se tuo isoja kustannuksia.
”Ostajalla on usein myös liian suuret luulot käytetyn auton kunnosta. Auto näyttää autoliikkeessä ihan uudelta, mutta käytetty on aina käytetty. Uusissa autoissa tyypillisesti taas kuluttajaa ärsyttää joku pieni vika, jota autokauppias pitää ominaisuutena – ja tästä paisuu riita”, Ståhlberg avaa.
Kuluttajan on toki tärkeää hankkia ostettavasta tuotteesta tietoa ja selvittää esimerkiksi, mitä ylläpitokuluja on tiedossa ja millainen huolto-ohjelma autolla on. Myyjäyrityksellä on kuitenkin tiedonantovelvollisuus ja velvollisuus kerätä tietoa saamastaan vaihtoautosta ennen kuin laittaa sen myyntiin. Tärkeää on huolellinen ja läpinäkyvä viestintä sekä olennaisten tietojen dokumentointi tulevaa varten. Dokumentointi kannattaa tehdä kirjallisena ja sen tulisi sisältää tieto siitä, mitä myyjän kanssa on keskusteltu ja mitä kysymyksiä on käyty läpi.
Autoliittoon ollaan yhteydessä autoriitoihin sekä KRIL:n prosesseihin liittyen, toteaa Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen. Hän tunnistaa Ståhlbergin esimerkit tyypillisistä autopuolen riidoista.
”Ihmisillä on usein vaihtoautoja, joka annetaan uuden kaupan yhteydessä pois. Tällöin odotus ymmärrettävästi on, että ostettava auto on kunnossa ja parempi kuin vanha, vaikka se olisikin jo käytetty auto.”
Nieminen huomauttaa vielä siitä, että eri autot kuluvat eri tavalla ja kuluttaja voi yllättyä siitä, miten eri asioihin on kiinnitettävä huomiota eri autojen elinkaarien aikana.
Autokauppa on murroksessa
Auton ostaminen on muuttunut viime vuosikymmenien aikana ja digimaailma on tuonut siihen omat uudet ulottuvuutensa. Yhä enemmän autoja myydään niihin erikoistuneissa showroomeissa tai kokonaan verkossa. Jopa käytettyjä autoja ostetaan verkossa näkemättä niitä ensin.
”Uusienkin autojen kauppa on kovassa muutoksessa. Koko kaupan rakenne muuttuu; myyjäväliportaita ollaan vähentämässä ja tulevaisuudessa kauppa tulee tapahtumaan entistä enemmän valmistajan ja kuluttajan välillä. Myös sähköautobuumi näkyy riitapuolella”, Nieminen pohtii.
Heinäkuussa 2021 KRIL on julkaissut ”Myyjän vastuu auton sähkötoiminnasta kylmässä” –ratkaisusuosituksen. Tapauksessa oli kyse siitä, mikä myyntitilanteessa kerrottiin auton toimintamatkaksi talviolosuhteissa ja mikä toimintamatka todellisuudessa oli. Pauli Ståhlberg kertoo, että Kuluttajariitalautakunnan suosituksia noudatetaan erittäin hyvin ja tehdyt ratkaisusuositukset ovat julkisia asiakirjoja nimitietoineen.
Jakson lopuksi kaikki jaksossa keskustelevat kolme juristia muistuttavat, että riidat kannattaa aina pyrkiä ratkaisemaan neuvottelulla. Kuluttaja voi myös itse pyrkiä välttämään riitoja omalla toiminnallaan, vinkkaa Ståhlberg.
”Auto kannattaa ostaa etämyynnistä. Siellä on sama 14 vuorokauden ilman syytä oikeus peruuttaa kauppa kuin kaikessa muussakin etämyynnissä. Näin autoa ei tule ostettua liian suuren innostuksen ja autokuumeen vallassa, vaan sitä ehtii testata pari viikkoa.”