Kansallinen päästökauppa olisi haitallinen ratkaisu

Suomen ilmastopaneeli julkaisi keskiviikkona 26.10. raportin tieliikenteen kansallisen päästökaupan toteuttamisesta ja vaikutuksista. Raportissa todetaan, että kansallinen päästökauppa auttaa saavuttamaan Suomen päästötavoitteet varmasti. Suomi on asettanut tavoitteekseen puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Liikenne kattaa Suomen kokonaispäästöistä 21 prosenttia ja noin 40 prosenttia päästökaupan ulkopuolisen eli taakanjakosektorin päästöistä. Henkilöautojen osuus Suomen kokonaispäästöistä on noin kymmenen prosenttia.

Ilmastopaneelin arvioimat viisi erilaista päästökauppaskenaariota nostaisivat kaikki polttoaineiden hintoja merkittävästi. Raportin mukaan bensiinin hinnan korotus olisi pelkän päästökaupan vaikutuksesta 34 senttiä litralta vuoteen 2030 mennessä, mutta samassa raportissa todetaan korotuksen voivan olla jopa 88 senttiä litralta. Huomioitavaa on, että raportissa on tutkittu vain päästökaupan vaikutusta polttoaineen hintoihin ja polttoainehintojen lähtötasona on käytetty reilua 1,5 euroa litralta.

”Polttoainehinnat ovat jo nyt ilman päästökauppaakin arvioperusteena käytettyä hintaa yli 50 senttiä litralta korkeammalla tasolla. Lisäksi suunnitelmissa on muun muassa jakeluvelvoitteen ankara kiristäminen tulevina vuosina, mikä sekin nostaisi polttoaineiden hintoja jopa kymmenillä senteillä litralta. Jo nykyiset hinnat aiheuttavat suuria vaikeuksia elinkeinoelämälle ja kotitalouksille. Suomen kansainvälinen kilpailukyky kärsii muita korkeammasta hintatasosta”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

”Raportissa ei ole arvioitu lainkaan päästökaupan vaikutuksia kansantalouteen. Selvitysten mukaan eniten henkilöautoa käyttävät ihmiset ovat työssäkäyviä, veroja maksavia henkilöitä, joiden liikkuminen tapahtuu selkeästä tarpeesta. Juuri näiden ihmisten veronmaksukyvystä pitäisi olla huolissaan.”

Päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta toimenpiteitä suunniteltaessa kaikkia kustannuksia ei voida työntää kansalaisten maksettaviksi ilman vakavia vaikutuksia myös valtiontalouteen. Jos Suomi haluaa aidosti tavoitella kunnianhimoisia päästövähennyksiä, niin valtion pitää olla valmis panostamaan päästövähennyksiin merkittävästi muun muassa edistämällä uusien päästöttömien autojen yleistymistä tuntuvin hankintatuin ja veronalennuksin.

”Päätöksissä on huomioitava myös se, että suurin osa suomalaisista ei pysty hankkimaan uutta autoa, vaan ajaa vielä pitkään polttomoottoriautoilla. Nämä henkilöt kärsivät polttoaineiden hintojen noususta kaikkein eniten”, Nieminen sanoo.

Raportissa käytetään esimerkkinä muun muassa Saksaa, jossa on vuodesta 2021 lähtien ollut käytössä kansallinen päästökauppa. Saksassa valtio on kuitenkin toimenpiteitä, joiden seurauksena polttoaine maksaa siellä huomattavasti vähemmän kuin Suomessa.

”Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien harvaan asutussa maassa on tärkeää ymmärtää henkilöautoliikenteen merkitys ihmisten ja tavaroiden liikkumisessa. Sitä varten arvioinnin pohjana pitäisi olla aina kattavat välilliset ja välittömät vaikutusarvioinnit. Nyt sellaisia ei ole esitetty”, Nieminen toteaa.