Ladattavat hybridit pääosin taloudellisia, autoissa suuria eroja
28.4.2020, klo 13.55Autoliiton jäsenlehti Moottorin tekemä viiden ladattavan hybridin testi osoitti, että eri automallien taloudellisuudessa ja toimintaperiaatteissa on suuria eroja. Testi julkaistaan keskiviikkona 29.4. ilmestyvässä Moottorissa.
Ladattavia hybridiautoja markkinoidaan erittäin alhaisilla kulutuslukemilla. Erot latausnopeudessa, sähköisessä toimintamatkassa ja polttoaineen kulutuksessa, kun ajoakku tyhjenee, tekevät ladattavista hybrideistä kuitenkin keskenään hyvin erilaisia autoja. Lopulta auton käyttötapa ratkaisee, kuinka taloudellinen ladattava hybridi on.
”Viralliset kulutuslukemat eivät kerro koko totuutta varsinkaan ladattavien hybridien kohdalla. Halusimme selvittää, kuinka paljon ladattavat hybridit oikeasti kuluttavat ja mihin autonostajan kannattaa kiinnittää huomiota uutta autoa valitessaan”, kertoo Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen.
”Ladattavien hybridien taloudellisuus on parantunut huomattavasti viime vuosina ja tarjolle on tullut entistä pienempinä ja keveämpinä malleja. Lisäksi sähköinen toimintamatka on kasvanut suurempien akkujen ansiosta”, testin toteuttamisesta vastannut Moottorin tuottaja Lauri Ahtiainen sanoo.
Moottorin testi keskittyi tutkimaan ladattavien hybridien toimintaa eri käyttöolosuhteissa. Autojen sähköinen toimintamatka mitattiin kaupungissa sekä 100 km/h nopeudessa. Koleassa kevätsäässä ladattavien hybridien sähköinen toimintamatka oli 30–45 kilometriä riippuen ajonopeudesta.
Autojen kykyä yhdistää sähkövoimalinjan ja polttomoottorin toiminta mitattiin 90 kilometrin pituisella maantieajolenkillä. Tälläkin matkalla sähkömoottori auttoi vähentämään polttoaineenkulutusta merkittävästi ja valtaosa vertailun autoista selvisi 90 kilometrin matkasta alle 4,0 l/100 km keskikulutuksella.
Testin suurin yllätys liittyi lämmityslaitteisiin. Viidestä vertailuautosta kaksi, Hyundai Ioniq Plug-in Hybrid ja Volvo XC60 T8, lämmittävät sisätilansa vain bensiiniä polttamalla – Hyundai tyhjäkäynnillä ja Volvo polttoainekäyttöisellä lisälämmittimellä. Kumpaakin markkinoidaan yli 50 kilometrin täyssähköisellä toimintamatkalla, mikä ei lämmityslaitetta käyttäessä toteudu.
”Suomen koleassa ilmastossa lämmityslaitetta tarvitaan valtaosa vuodesta. Auton lämmittäminen polttoaineella heikentää kokonaistaloudellisuutta ja lisää päästöjä lyhyillä matkoilla. Vastapainona akkua toki säästyy pidempään sähköiseen toimintamatkaan”, Ahtiainen pohtii.
Esimerkki kuvaa ladattavien hybridien monimutkaisuutta. Testi myös osoitti autojen vaativan poikkeuksellisen syvää perehtymistä käyttäjiltä. Automyyjillä on suuri vastuu, jotta asiakas löytää itselleen parhaiten soveltuvan vaihtoehdon ja oppii ottamaan siitä kaiken hyödyn irti.
Ladattavia hybridejä esitellään vuoden 2020 aikana runsaasti. Euroopan unioni on asettanut tälle vuodelle erittäin tiukat uusien autojen päästötavoitteet ja tämä autoluokka on täyssähköautojen ohella autoteollisuuden tehokkain keino saavuttaa ne.
”Parhaat ladattavat hybridit ovat erinomaisia autoja saavuttamaan taloudellisuusvaatimukset. Tämä kuitenkin onnistuu vain, mikäli autoja ladataan jatkuvasti. Latausinfrastruktuuria tulisikin kehittää, jotta lataaminen onnistuu myös esimerkiksi kerrostaloasukkaille”, Ahtiainen toteaa.
Moottorin ladattavien hybridien vertailussa olivat mukana seuraavat automallit:
- Hyundai Ioniq Plug-in Hybrid
- Mercedes-Benz C 300 e 4Matic
- Peugeot 3008 Hybrid4
- Škoda Superb Combi iV
- Volvo XC60 T8
Moottori 5/2020 ilmestyy Autoliiton jäsenille ja lehden muille tilaajille sekä irtonumeromyyntiin keskiviikkona 29.4. Lehden voi lukea ilmestymispäivästä alkaen myös sähköisenä irtonumerona Lehtiluukun kautta. Myös sähköinen Moottori sisältyy Autoliiton jäsenyyteen.