Lausunto ajoneuvoverolaista

Autoliitto kiittää mahdollisuudesta saada lausua tässä asiassa.

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan vuotuisen ajoneuvoveron korottamista yhteensä noin 35 miljoonalla eurolla. Korotus kohdistettaisiin pääosin täyssähköautojen ja ladattavien hybridien ajoneuvoveron perusveroon sekä käyttövoimaveroon.

Ajoneuvoveron perusvero muuttui päästöperusteiseksi vuonna 2010, minkä jälkeen veroa on korotettu kolmesti. Tämän lisäksi muuta kuin moottoribensiiniä polttoaineenaan käyttävistä autoista maksetaan painoperusteista käyttövoimaveroa. Käyttövoimavero on kalleimmillaan dieselautoilla ja edullisimmillaan ladattavalla bensiinihybridillä.

Jos hallituksen esitysluonnos toteutuu, ajoneuvoveron perusvero nousee 106,21 euroon verotaulukossa 1 päästövälillä 0–82 grammaa (NEDC) ja verotaulukossa 1A päästövälillä 0–102 grammaa (WLTP). Korotus kohdistuisi siis pääasiassa sähköautoihin sekä pistokehybrideihin.

Niiltä sähköautoilta, jotka on otettu käyttöön ensimmäisen kerran 1.10.2021 tai sen jälkeen, eli joista ei ole maksettu autoveroa, kannetaan verotaulukon alin määrä korotettuna 64,97 eurolla vuodessa. Näiden sähköautojen ajoneuvoveron perusvero nousisi siten 171 euroon.

Ajoneuvoveron perusveron korottamisen lisäksi hallitus ehdottaa sähköautojen käyttövoimaveroon 27 % ja ladattavan bensiinihybridin käyttövoimaveroon 90 % korotusta. Sähköautojen käyttövoimavero nousisi 1,5 sentistä 1,9 senttiin (per alkava 100 kg x pvä) ja ladattavien bensiinihybridien 0,5 sentistä 0,95 senttiin. Ladattavilla dieselhybrideillä, joita on hyvin vähän autokannassa, käyttövoimavero alenisi 4,9 sentistä 3,6 senttiin.

Hallituksen suunnittelema päästöttömien ja vähäpäästöisten autojen verotuksen kiristäminen on väärä signaali muutenkin hidastuneessa automarkkinassa ja autokannan vanhentuessa. Ennen lokakuuta 2021 rekisteröityjen sähköautojen sekä kaikkien pistokehybridien ajoneuvoveron perusvero on ehdotuksen mukaan kaksinkertaistumassa. Autoverottoman sähköauton ajoneuvovero olisi korotuksen jälkeen puolestaan sama kuin 155 g/km päästävän polttomoottoriauton. Uusien henkilöautojen keskipäästö oli alle tuon jo vuonna 2010 (149,6 g/km).

Hyvää hallituksen esitysluonnoksessa on se, että muuhun autokantaan ei ehdoteta ajoneuvoveron korotuksia. Polttomoottoriautojen käytön kustannukset nousevat joka tapauksessa muun muassa jakeluvelvoitteen kiristyessä. Lisäksi arvonlisäverokannan korotus nostaa niin autoilun kuin kaiken muun elämisen kustannuksia.

Suomessa tavoitteeksi on asetettu satojen tuhansien täyssähköautojen saaminen autokantaan 2030 mennessä. Tavoitteesta ollaan jo valmiiksi jäljessä ja kehitys on hidastunut, ja nyt esitetyillä toimenpiteillä liikenteen sähköistyminen hidastuu entisestään. Fiskaalisten tavoitteiden ja ilmastotavoitteiden välillä on ilmeinen intressiristiriita.

Kunnioittavasti,

Pasi Nieminen
Autoliitto Ry