Luulot pois autoilusta -podcast: Liikenneturvallisuus on parantunut viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi

Liikenneturvan tehtävänä on edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla ihmisten liikennekäyttäytymiseen. Turvallista liikennekäyttäytymistä kehitetään lisäämällä tietoa liikenneturvallisuudesta ja vaikuttamalla kansalaisten tieliikennettä ohjaaviin arvoihin sekä asenteisiin.

“Syyt [liikenneonnettomuuksiin Suomessa] ovat samoja kuin kaikkialla muuallakin. Eli alkoholi ja päihteet, nopeudet ja turvavyön käyttämättömyys. Tämä on suurin kolmikko. Sen jälkeen tulevat ajoterveys ja tarkkaamattomuus. On hyvä todeta myös se, että yhden onnettomuuden takana on tyypillisesti useita syitä”, Pasi Anteroinen kertoo.

Autoliitto on yksi Liikenneturvan 54 jäsenyhdistyksestä. Yhteistyötä tehdään ylläpitämällä keskustelua liikenneturvallisuudesta sekä työskentelemällä yhdessä työryhmissä. Pasi Nieminen toteaa, että Suomessa onnettomuuksien määrä on jo vuosikymmeniä ollut laskeva.

“Muutos on ollut merkittävä ja siellä on takana monta tekijää. Ennen kaikkea se, että ajoneuvot ovat parantuneet huomattavasti. Jos katsotaan kymmenen tai kaksikymmentä vuotta vanhaa autoa ja verrataan sitä tämän päivän autoon, ne ovat ihan eri tavalla suunniteltuja”, Nieminen sanoo.

Vuonna 2021 Suomessa liikenneonnettomuuksissa menehtyi 225 ihmistä. Samana vuonna lähes 3900 ihmistä loukkaantui liikenneonnettomuuden takia. Liikenneonnettomuuksien aiheuttamat kuolemat ja loukkaantumiset ovat Suomessa vähentyneet jo vuosikymmeniä, ja esimerkiksi vuonna 2022 liikenteessä menehtyi tai loukkaantui edellistä vuotta vähemmän ihmisiä.

Liikenneturvallisuutta parannetaan tiestöä ja asenteita kehittämällä

Autoliitto ja Liikenneturva ovat kumpikin olleet mukana laatimassa Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneturvallisuusstrategiaa. Strategian tavoitteena on kehittää kaikkia liikennemuotoja vuoteen 2050 mennessä niin, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Liikenneturvallisuustavoitteet ovat korkealla ja kehityksen suunta näyttäisi olevan oikea. Liikenneturvan tilastojen mukaan jalankulkijoiden henkilövahinkojen määrä on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

“Turvallisuuslähtöiset asenteet vahvistuvat pikkuhiljaa. Se näkyy esimerkiksi turvalaitteiden käytössä. Pyöräilykypärien, turvavöiden ja heijastimien käyttö on lisääntynyt vuosikymmenien aikana”, Anteroinen kertoo.

Liikenneturvallisuusstrategia nimeää kehitystarpeita, jotka Niemisen mukaan päivitetyssä strategiassa ovat jälleen kerran tarpeellisia ja hyviä. Turvallisuutta haluttaisiin parantaa esimerkiksi tiestöä ja ajoneuvokantaa uudistamalla.

“Ainakin aiemmissa ohjelmissa on ollut se ongelma, että rahoitusta näille on ollut vaikea löytää. Ja sen takia sieltä jää aika monet turvallisuutta edistävät toimenpiteet tekemättä”, Nieminen sanoo.

Nopeusrajoitusten tiukentaminen vaikuttaisi kansantalouteen

Liikenneturva on nostanut nopeuksien alentamista esiin yhtenä tapana lisätä tielläliikkujien turvallisuutta. Pasi Nieminen muistuttaa, että nopeusrajoitusten alentamisessa tulee ottaa huomioon myös muut vaikutukset kuin pelkkä liikenneturvallisuuden lisääminen.

“Nopeusrajoituksilla on myös toinen puoli ja se on matka-ajat. Jos me lähdemme esimerkiksi meidän päätieverkkomme nopeusrajoituksia kategorisesti alentamaan, niin matka-ajat pitenevät huomattavasti. Olemme tehneet laskelman, että jos maanteiden 100 km/h rajoitukset alennettaisiin 80 km/h:iin, niin suomalaiset olisivat vuosittain tien päällä noin 18 000 henkilötyövuotta enemmän”, Nieminen kertoo.

Pasi Anteroinen sanoo, että nopeuteen vaikuttaminen on yksi oleellisimmista keinoista vaikuttaa tieliikenneturvallisuuteen.

“Aina on syytä miettiä sitä, että mikä on se optiminopeus. Ymmärrän Autoliiton laskelman, mutta en itse näe, että sen yhteiskunnallinen hinta on niin suuri. Sitä ei työtunteina lasketa, vaan aika menisi sitten vapaa-ajasta”, Anteroinen kommentoi.