Opettele raitiovaunun väistämissäännöt
9.8.2021, klo 09.25
Raitiovaunuliikenne Tampereella on nyt virallisesti käynnistynyt. Nyt kaikkien sekä Helsingissä että Tampereella liikkuvien tienkäyttäjien on hallittava raitiovaunun väistämissäännöt.
Pääsääntö on, että raitiovaunulle on annettava esteetön kulku. STOP-merkki ja kärkikolmio toki koskevat raitiovaunua siinä missä ajoneuvojakin. On kuitenkin havainnoitava huolellisesti, mihin väistämismerkki on asetettu.
”Raitiovaunu voi tulla risteykseen esimerkiksi ajoneuvoliikenteestä poikkeavasta suunnasta, jolloin ajoneuvoja varten asetetun väistämismerkin vaikutus ei koskekaan raitiovaunua”, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen varoittaa.
Huolellisuutta tarvitaan
Raitiovaunuihin tottumaton ajoneuvon kuljettaja unohtaa helposti, että tasa-arvoisessa risteyksessä on väistettävä myös vasemmalta lähestyvää raitiovaunua.
Toinen yllättävä tilanne on, kun edestä lähestyvä raitiovaunu kääntyy tulosuunnastaan katsottuna vasemmalle. Mikäli raitiovaunun tulosuunnassa ei ole väistämismerkkiä, on sille annettava esteetön kulku. Raitiovaunu saa siis kääntyä vastakkaisesta suunnasta lähestyvän eteen.
Tarkkana pitää olla myös tilanteissa, joissa ajoneuvolla käännytään ja käännyttäessä tai heti käännöksen jälkeen ylitetään raitiotie. Näissä tilanteissa on huomattava väistää sekä takaa että edestä lähestyvää raitiovaunua – myös liikennevaloissa. Nuolivalolla käännyttäessä väistettäviä raitiovaunuja ei kuitenkaan pitäisi olla.
”Ajoneuvon kuljettajan on vihreästä nuolivalosta huolimatta varmistettava, että painava raitiovaunu varmasti pysähtyy. Erityisesti syksyllä kiskoille pudonneet puiden lehdet vähentävät kitkaa ja vaikeuttavat raitiovaunun pysäyttämistä. Omista oikeuksista pitää olla tarvittaessa aina valmis luopumaan”, Vesalainen muistuttaa.
Noudata raitiovaunuvaloja
Tietyissä paikoissa autoilijat pysäytetään kolmion muotoisella raitiovaunuvalo-opastimella.
Raitiovaunuvalot toimivat hieman tavallisista liikennevaloista poiketen. Keltainen vilkkuva valo varoittaa lähestyvästä raitiovaunusta. Tällöin on tehostettava havainnointia, noudatettava erityistä varovaisuutta ja valmistauduttava pysähtymään. Kun keltainen valo palaa tai punaiset valot vilkkuvat tai palavat, on pysähdyttävä. Raitiovaunun mentyä punaiset valot sammuvat ja keltainen valo vilkkuu hetken velvoittaen noudattamaan erityistä varovaisuutta. Lopulta keltainen vilkkuva valo sammuu ja liikenne jatkuu normaalisti.
Valo-opastimia ei jokaisessa risteyksessä kuitenkaan ole ja vaikka olisikin, ne eivät aina välttämättä toimi.
”Toimiessaan raitiovaunuvalo-opastin on pimeä silloin, kun raitiovaunua ei tule. Opastin näyttää täsmälleen samalta, jos se on esimerkiksi vian seurauksena pois toiminnasta”, Vesalainen muistuttaa.
Älä siis milloinkaan luota pelkkään valo-opastimeen vaan havainnoi aina huolellisesti, onko raitiovaunu tulossa. Jos valo-ohjaus ei ole toiminnassa, ajetaan liikennemerkkien ja -sääntöjen mukaan.
Suojatie vai ylityspaikka?
Jos raitiovaunukiskojen yli kulkee suojatie, on raitiovaunun kuljettajan väistettävä suojatiellä olevaa tai sille pyrkivää jalankulkijaa. Käytössä on kuitenkin myös sellaisia kiskojen ylityspaikkoja, joissa ei ole suojatietä yli kiskojen. Näissä väistämisvelvollisuus onkin jalankulkijalla eli raitiovaunu saa mennä ensin. Erityisen vaarallisia nämä ylityspaikat ovat siksi, että kiskojen ylittämistä saattaa edeltää ajoradan ylitys, jossa on ollut suojatie. Vastaavasti suojatie ajoradan yli saattaa olla heti raitiovaunukiskojen ylityspaikan jälkeen.
”Ensin siis jalankulkijaa väistetään, sitten kiskojen kohdalla ei väistetä ja taas kiskojen jälkeen väistetään”, Vesalainen summaa.
Ajorataa ylittäessään on jalankulkijalla saattanut olla liikennevalo, joita ei kiskojen ylityspaikassa enää välttämättä olekaan. Onkin tärkeää, ettei erehdy luulemaan ennen kiskoja tai niiden jälkeen olevan ajoradanylityksen vihreän jalankulkuvalon koskevan automaattisesti myös kiskojen ylityspaikkaa.
Joillakin ylityspaikoilla saattaa toki olla myös ylityspaikkaa koskevat liikennevalot. Tarkkana on siis syytä olla.
Mistä jalankulkija sitten tietää, onko kyseessä suojatie vai ylityspaikka?
”Suojatie on osoitettu suojatien merkein ja suojatieraidoituksella tien pinnassa. Ylityspaikan kohdalla näitä ei ole.”, Vesalainen opastaa.
Matkustajille on taattava esteetön kulku
Raitiovaunusta poistuvalle taikka siihen nousevalle matkustajalle on annettava esteetön kulku pysäkin kohdalla. Tämä koskee myös tilannetta, jossa raitiovaunusta poistutaan tai sinne noustaan pyörätieltä.
”Pysäkillä olevaa – tai sitä lähestyvää – raitiovaunua on siis myös pyöräilijän lähestyttävä nopeutta tuntuvasti hiljentäen ja väistämisaikomuksensa osoittaen”, Vesalainen painottaa.