Päästövähennystyöryhmän raportissa ei juuri mitään uutta
30.8.2017, klo 13.39
Liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän väliraportti liikenteen päästövähennyksiin liittyvistä esityksistä ei tarjoa käytännössä uusia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti vuoden alussa parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on määritellä liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat keinot. Huomioon otetaan liikenteen korjausvelan vähentäminen, kehittämisinvestoinnit, digitalisaatiokehitys ja päästövähennystavoitteet. Työryhmän toimikausi on 28.2.2017–28.2.2018.
Työryhmän tänään antama väliraportti päästövähennyksiin liittyvistä esityksistä jäi ennakko-odotusten mukaan hyvin ympäripyöreäksi. Työryhmä ei esitä mitään merkittäviä uusia ajatuksia rahoituspuolelle eikä keinovalikoimaan. Joka tapauksessa tarvittavilla toimilla on taloudellisia vaikutuksia kansalaisten yritysten toimeentuloon ja se myös raportissa myönnetään.
”Helppoa ja halpaa ratkaisua ei ole ja esitetyt toimenpiteet nostavat kaikkia kustannuksia”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.
Biopolttoaineiden osuuden kasvattaminen 30 prosenttiin on kunnianhimoinen tavoite, joka on määritelty jo kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Tavoitetta toteutettaessa on syytä huomioida, että se nostaa polttoaineiden hintoja 15-30 senttiä litralta. Tämä hinnannousu on huomioitava polttoaineveroista päätettäessä, jotta ihmisten ja tavaroiden liikkumisen kustannukset eivät kohtuuttomasti nouse.
Työryhmän väliraportissa ei oteta kantaa verotasoihin eikä siihen, miten muun muassa esitettyjen verovähennysten sekä ajoneuvoveron ja polttoaineverojen ohjausvaikutuksia käytettäisiin ja millaisia tulonjakovaikutukset olisivat.
Ruuhkamaksut nousivat jälleen työryhmän väliraportissa esiin keinovalikoimia listattaessa, mutta yksimielisyyttä asiasta ei saatu. Ruuhkamaksuja on selvitetty eri näkökulmista viimeiset kolmekymmentä vuotta. On tärkeää huomioida, että uusien veromallien käyttöönotto lisää byrokratiaa ja vähentää verotulojen keräämisen tehokkuutta.
”Päästöporrastettujen ruuhkamaksujen kohdalla pitää olla varovainen, ettei sorruta Norjan tekemiin virheisiin. Siellä varakkaat ihmiset hankkivat perheeseen toisen tai kolmannen auton saadakseen vapaata kaistaa ja muita etuja käyttöönsä. Nyttemmin muillakin on varaa hankkia sähköauto, mutta niiden tukemiseen on panostettu miljardeja euroja. Norjassa sähköautoista ei makseta autoveroa eikä arvonlisäveroa, minkä lisäksi ne saavat runsaasti muitakin etuja, kuten oikeuden käyttää julkisen liikenteen kaistoja”, Nieminen sanoo.
Parlamentaarinen työryhmä esittää energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edistämiseen liikenteen osalta 16 miljoonaa euroa eli noin kolme euroa per suomalainen vuodessa seuraavan neljän vuoden ajan.
”On hyvä tiedostaa, että tuollaisella summalla ei mitään suuria muutoksia saada aikaiseksi. Päällimmäisenä jäi mieleen, että raportissa on jokaiselle jotakin, mutta ei kenellekään merkittävästi mitään. Hyvää on se, että suunnittelussa ei liikaa panosteta yhden teknologian ratkaisuun”, Nieminen arvioi.