Pysäköintimaksujen määräytymiseen vaikuttaa kysyntä
27.5.2022, klo 13.48
Luulot pois autoilusta -podcastin seitsemännessä jaksossa keskustellaan kaupunkipysäköinnistä, kun Elina Koivumäki saa vieraakseen Reetta Putkosen ja Markku Lahtisen. Kuinka paljon Helsingissä on pysäköintipaikkoja? Entä missä päätetään pysäköinnin maksullisuudesta? Mihin suuntaan kaupunkipysäköinti on kokonaisuudessaan menossa?
Suomen teillä liikkuu tällä hetkellä yli 2 750 000 henkilöautoa ja määrä on kasvussa. Helsingin kantakaupungin alueella on noin 32 000 kaupungin hallinnoimaa pysäköintipaikkaa ja Helsingissä on noin 1080 kilometriä katuja. Kaupunki vastaa myös maan päällä olevien paikkojen huollosta, josta esimerkkinä talvikunnossapito. Ydinkeskustassa on myös yksityisten ylläpitämiä pysäköintilaitoksia, jotka tuovat lisää tilaa pysäköinnille. Pysäköinnin maksullisuuteen vaikuttaa Helsingin kaupunginhallitus.
”Viimeisin päätös on vuodelta 2016, jolloin päätettiin nykyisistä kolmesta maksuvyöhykkeestä. Maksujen määräytymiseen vaikuttaa tietenkin pysäköinnin kysyntä. Maksut ovat korkeimmillaan siellä, missä kysyntä on suurinta”, kertoo Helsingin kaupungin kaupunkiympäristöstä sekä liikenne- ja katusuunnittelusta vastaava päällikkö Reetta Putkonen.
Tulevaisuudessa on mahdollista, että siirrymme palvelutason mukaiseen hinnoitteluun. Se ei välttämättä korota hintoja, vaan päinvastoin kysynnän ollessa matala, hinta voi jopa laskea. Yksityiset pysäköintilaitokset saavat markkinaehtoisesti määritellä hintoja, mutta hintoihin vaikuttaa yleinen hintapolitiikka ja parkkipaikkojen saatavuus.
”Jos parkkipaikkojen hintoja nostetaan turhan kovasti, liikenne kyllä ohjautuu muualle. Senkin takia hinta on merkittävä tekijä pysäköinnissä”, tiivistää Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyöstä vastaava johtaja Markku Lahtinen.
Yksityisten korkeammista pysäköintihinnoista tekee perusteltua niiden keskimääräisesti parempi laatu. On eri asia parkkeerata talvella auto lämpimään parkkihalliin kuin pysäköidä se vesisateessa kadunvarteen. Putkonen kuitenkin kertoo, että nyt pyritään siihen, ettei yksityisen ja kaupungin hinnoissa olisi liian radikaalia eroa.
”Helsinki pyrkii yhteisteistyöhön yksityisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön on oltava molemminpuolista ja sen tarkoituksena on etsiä toimivaa ratkaisua autoilijoille.”
Liikenteen sähköistyessä yksityiset, maanalaiset pysäköinnit ovat kaikkien etu. Siellä on tarjolla latauspaikkoja ja sekin on yksi syy saada hintoja lähemmäs kaupungin pysäköintipaikkojen hintoja. Helsingissä pysäköinti on joko asiakaspysäköintiä, asukaspysäköintiä sekä pitkäaikaispysäköintiä. Ilmaista pitkäaikaispysäköintiä ei tule Helsingistä löytymään julkisista sijainneista.
Autoton Helsinki -visio ei tarkoita autotonta kaupunkia
”24/7 elävä kaupunki edellyttää kaikenlaisia liikkumismuotoja. Kaikkien kaupunkia käyttävien ryhmien on pystyttävä liikkumaan luontevasti. Palvelut tulee olla saavutettavissa”, Lehtonen sanoo.
Paljon puhuttu Autoton Helsinki -visio ei siis tarkoita sitä, että kaupungista olisi tulossa täysin autoton. Tärkeää sen sijaan on, että vaihtoehtoja löytyy sekä autoilijoille että ei-autoileville, Lahtinen muistuttaa. Aiemmin mainituilla pysäköintimaksuilla pyritään osittain myös ohjaamaan autoilun määrää keskustassa.
Toimivassa liikennejärjestelmässä sekä yleisessä liikenteen sujumisessa tärkeä yksittäinen elementti on liityntäpysäköinti. Liityntäpysäköinti on tarkoitettu joukkoliikennettä käyttäville ihmisille ja se on tärkeä tekijä ihmisten ja tavaroiden saamiseksi perille.
”Liityntäpysäköinti kuitenkin osittain kertoo myös sen, ettemme ole onnistuneet täysin autoriippumattoman yhdyskunnan rakentamisessa. Edelleen joku osa matkaa on pakko tehdä autolla, pysäköidä auto ja jatkaa joukkoliikenteellä. Tämä ei ehkä ole tapa, jolla haluamme kehittää seutua”, pohtii Putkonen.
Yhteiskunnan edun ja elinvoiman näkökulmasta liityntäpysäköintiä varten varatuille tiloille olisi tuottavampaa saada esimerkiksi kauppoja, työpaikkoja ja asutusta. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten aseman seudun tila kannattaa käyttää.
”Liityntäpysäköinti on toki perusteltua, mutta se ei voi olla ainoa ratkaisu. Ratkaisu on, että teemme tiivistä ja hyvää Helsingin seutua”, Putkonen summaa.