Tarvitsen autoa – ja niin tarvitset sinäkin
1.8.2019, klo 12.23
Henkilöauto on Suomelle monella tavalla elintärkeä kulkumuoto. Se on ihmisten arjen mahdollistaja.
Ilmastoasiat ovat nostaneet tieliikenteen ja erityisesti henkilöautoilun tikunnokkaan. Vellovasta keskustelusta voisi päätellä, että henkilöauto on ympäristön ja yhteiskunnan vihollinen numero yksi. Jotkut ajattelijat ovat sanoneet ihan suoraankin, että autoista on päästävä eroon.
Autokantaa on uudistettava
Henkilöautot tuottavat Suomen hiilidioksidipäästöistä yhdeksän prosenttia. Asiaa ei tule vähätellä, mutta ei sitä pidä liioitellakaan. Vaikka kaikista maamme autoista tehtäisiin heti huomenna teelusikoita, ei maailma pelastuisi. Suomi ei tosin enää sen jälkeen toimisi eikä kenelläkään olisi teetä, mitä lusikoida. Suomen tavaraliikenteen tonneista liki 90 prosenttia kulkee kumipyörillä. Henkilöliikenteestä, josta valtaosan kattaa henkilöauto, 93 prosenttia liikkuu teitä pitkin. Tämä ei EU:n harvimmin asutussa pitkien etäisyyksien maassa muutu nopeasti millään toimenpiteillä.
Päästöjä tulee alentaa ja erityisesti henkilöautojen kohdalla päästöt alenevatkin hurjalla tahdilla. Suomessa pitäisi vain tehdä toimenpiteitä, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus hankkia uudempi ja siten vähäpäästöisempi ja turvallisempi auto. Suomalaiset ajavat tällä hetkellä keskimäärin muutaman tuhannen euron arvoisilla henkilöautoilla, joten suora siirtyminen sähköautoon tai edes uuteen autoon ei ole realismia. Henkilöautojen keski-ikä on Suomessa yli 12 vuotta ja autokanta vanhenee edelleen muun muassa ankaran ja poukkoilevan verotuksen takia.
Vahingonilo ei kannata
Niin… ja se verotus. Valtio keräsi viime vuonna tieliikenteestä yli 8,4 miljardia euroa veroja. Tienpitoon palasi alle miljardi ja loput menivät muihin yhteiskunnan menoihin. Vaikka laskettaisiin tieliikenteen onnettomuuksien, päästöjen ja kaikki muut epäsuorat kustannukset, ollaan miljardeja euroja plussan puolella.
Autottomien kaupunkilaistenkaan ei kannata toivoa henkilöautojen katoamista. Verorahoilla tuetaan muun muassa joukkoliikennettä – matkalippujen hinnat olisivat ilman tukia kaksinkertaiset. ”Käyttäjä maksaa” -periaatetta huutelevat autoilunvastustajat vaikenevat tässä vaiheessa keskustelua.
Antti Rinteen hallitusohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi lain säätäminen, joka mahdollistaa ruuhkamaksujen käyttöönoton. Iltasanomien Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan ruuhkamaksuille löytyy kannatusta erityisesti maaseudulla. Ruuhkamaksut kun koetaan vain kaupunkien ja kaupunkilaisten rastiksi. Verojen lisääminen naapurille on tuntunut aina hyvältä. Pohjois- ja Itä-Suomessa hallitusohjelman kirjausta kannatti yli 70 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Tämä ajattelutapa on kuitenkin varsin lyhytnäköinen.
”Jos kaupunkilaiset luopuvat autoistaan, maaseutu on suurin häviäjä. Kaupunkilaiset jäävät silloin vapaa-ajallaankin kaupunkeihin ja kuluttavat rahansa siellä”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen huomauttaa.
Maaseutu tarvitsee kaupunkilaisia
Suomessa on yhteensä yli 500 000 mökkiä ja noin 820 000 ihmistä kuuluu kesämökin omistavaan asuntokuntaan. Tämän päälle tulee vielä mökkien vuokraustoiminta. Monelle maaseutukunnalle mökkeilijöiden saapuminen kesäisin on elinehto.
Eniten mökkejä on Kuopiossa, Mikkelissä ja Paraisilla – asukasmäärään suhteutettuna mökkirikkaimmat kunnat ovat Parainen, Mäntyharju, Kemiönsaari sekä Pälkäne. Vuonna 2017 yhteensä 65 kunnassa oli enemmän mökkejä kuin asukkaita, kun vuonna 2000 tällaisia kuntia oli noin 30 vähemmän.
”Jos kesäasukkaat eivät saavukaan enää maaseudulle, menee monelta palvelulta kauppoja myöten toimintaedellytykset ja vakituiset asukkaat kärsivät eniten”, Nieminen sanoo.
Mökkeilyn ohella muu kotimaanmatkailu on erittäin tärkeää Suomen taloudelle ja sitä pyritään kehittämään jatkuvasti. Suomi haluaa myös yhä suuremman osan maailman lentomatkustajista. Matkailun kokonaiskysyntä on Suomessa noin 15 miljardia euroa ja matkailuala työllistää yli 140 000 henkilöä eli 5,5 % työllisistä. Matkailun osuus bruttokansantuotteesta on merkittävin Ahvenanmaalla, Lapissa, Kainuussa sekä Etelä-Savossa. Myös Etelä- ja Pohjois-Karjala ovat kärkisijoilla.
Auton palvelutaso on ylivoimainen
Työ- ja elinkeinoministeriön laatimassa Matkailun tiekartassa todetaan, että hyvät liikenneyhteydet ovat Suomen matkailulle välttämättömiä. Samassa kappaleessa sanotaan myös näin:
”Yksityisauton käyttö kotimaanmatkoilla on yleistä, koska monet matkailukohteet ovat saavutettavissa sujuvasti vain omalla autolla. Lisäksi koulujen loma-aikojen ulkopuolella erityisesti keskusten ulkopuolisten matkailukohteiden saavutettavuus on julkisilla kulkuvälineillä heikko.”
Suomea voisikin kutsua oikeastaan haja-asutusmaaksi. Täällä ihmisten ja elinkeinoelämän liikkumis- ja kuljetustarpeiden hoitaminen onnistuu parhaiten teitä pitkin. Usein henkilöauto on arjen mahdollistamiseksi ainoa mahdollinen kulkuväline hajanaista pääkaupunkiseutua myöten.
Ja halusi sitä tai ei, auto liittyy kaikkien meidän elämään tavalla tai toisella. Autoilun kustannusten nousu nostaa myös autottomien elinkustannuksia muun muassa tavaraliikenteen kallistuessa. Ja kuten sanottu, kaupunkilaisten ruuhkamaksut iskisivät pahasti maaseudun asukkaisiin yhä useamman luopuessa autostaan. Suomessa ei sitä paitsi ole edes kansainvälisellä mittapuulla ruuhkia, vaikka arkiaamuisin ja iltapäivisin jonossa ajetaankin.
”Ihmisiä ei pidä millään alueella rangaista ruuhkamaksuilla siitä, että he menevät aamuisin töihin ja iltaisin töistä kotiin. Sehän on yhteiskunnan kannalta varsin toivottava tilanne”, Nieminen toteaa.
”Meidän on tehtävä kaikkemme, ettei auton käytöstä, eli henkilökohtaisen liikkumispalvelun tuottamisesta, tule kilpailu- ja toimintakykyä heikentävä, vaan sitä vahvistava tekijä. Se, että asumme Euroopan harvimmin asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa ei muutu mihinkään.”