Virkeä satavuotias

Ensimmäiset automobiilit tai autot, kuten myöhemmin alettiin sanoa, tulivat Suomeen joskus 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Laite oli ihmeellinen. Se kulki itsestään.

Modernit ja varakkaat ihmiset kiinnostuivat uudesta kulkuneuvosta. Myös tuon ajan polkupyöräilijät alkoivat edistää automobiilin Suomen valloitusta esittelemällä sellaisia muun muassa kilpailuissaan.

Autoihin suhtauduttiin heti alusta pitäen varauksellisesti. Vain harvoilla oli niihin varaa, ja etenkin naisten ja hevosten kerrotaan pelänneen niitä. Maan hevoskärryille rakennetut tiet ja kadut soveltuivat niille myös erittäin huonosti.

Kaikesta huolimatta autot alkoivat hiljalleen yleistyä ja autonomistajille tuli tarve järjestäytyä. He halusivat yhteisvoimin edistää harrastustaan ja edesauttaa maan autoiluolosuhteiden parantamista. Malli tällaiseen toimintaan saatiin ulkomailta.

Sisäasiainministeriö hyväksyi Suomen Automobiili Klubi – Finlands Automobil Klubb -nimisen yhdistyksen perustamisen elokuussa 1919. Tämän jälkeen hankkeen alulle panneet autoharrastajat kokoontuivat Helsingissä Hotelli Kämpiin, jossa pidettiin varsinainen perustava kokous 19.11.1919. Autoliiton historian katsotaan alkaneen tästä kokouksesta.

Autoliitto ei ole kuitenkaan Suomen Automobiili Klubin (myöhemmin Suomen Autoklubi) suoranainen seuraaja. Kehitys on ollut monimuotoisempi.

Kesällä 1926 perustettiin Porissa Maaseudun Autonomistajien Liitto (myöhemmin Maaseudun Autoliitto) ja heti perään Helsingissä Yleinen Autoliitto. Nämä kaksi yhdistyivät Suomen Autoliitoksi neljä vuosikymmentä myöhemmin eli vuonna 1966.

Vihdoin vuonna 1972, ankarien neuvotteluiden jälkeen, Suomen Autoklubi ja Suomen Autoliitto yhdistyivät nykyiseksi Autoliitoksi. Ratkaisu oli erinomainen, sillä voimien kokoaminen yhden liiton alle on parhaiten edistänyt suomalaisten autoilijoiden asiaa.

Autoilu on sadan vuoden aikana muuttunut harvojen varakkaiden harrastuksesta koko kansan liikennemuodoksi. Useampi suomalainen kuin koskaan voi helpottaa arkeaan auton avulla. Emme enää tulisi toimeen ilman autoja.

Suomen Automobiili Klubin alkuperäisenä tarkoituksena oli edistää moottoriurheilua, levittää tietoa autoista ja auton käytöstä, edistää tienpitoa sekä moottoriajoneuvojen turvallista käyttöä. Merkittävässä määrin Autoliiton ydintehtävä on edelleen sama.

Autoliitto on tänä päivänä menestyvä 126 000-jäseninen järjestö ja merkittävä vaikuttaja Suomen liikennesektorilla. Sen kohtaamat tilanteet ovat sadan vuoden aikana vaihdelleet. Matkalle on mahtunut myötä- ja vastatuulta.

Juuri tällä hetkellä Autoliiton edunvalvontatyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Näköpiirissä olevat haasteet ovat valtavia, ja autoilu tarvitsee vankan puolestapuhujansa.

Autolla liikkuminen sopii Suomen olosuhteisiin hyvin. Maa on harvaan asuttu, etäisyydet ovat pitkiä ja liikennemäärät pieniä. Auto tarjoaa ainoana kulkuneuvona vapauden mennä minne tahansa juuri silloin, kun on tarvis.

Autolla on kiistatta myös haittapuolensa, joita on sadan vuoden aikana nostettu esiin säännöllisin välein. Aina ongelmat on pystytty ratkaisemaan, ja näin tulee tapahtumaan myös tulevaisuudessa.

Nyt on juhlimisen aika. Se näkyy vuoden mittaan niin Moottorin sivuilla kuin monissa tapahtumissa eri puolilla maata. Tekeillä on myös upea historiateos, joka julkaistaan virallisena satavuotispäivänä 19.11.2019.

Voimme hyvillä mielin lähteä juhlavuoteen ensimmäisen kunniapuheenjohtajamme C.G.E. Mannerheimin Moottoriin vuonna 1925 kirjoittamin neuvoin: ”Autoilija, ole nopea-ajatuksinen, pidä hermosi virkeinä ja pääsi kylmänä!”

Martti Merilinna, puheenjohtaja, Autoliitto ry